Lääkärin vastaanotto on monien mielestä pelottava paikka. Yksi pelkää piikkejä, toinen kipua, kolmas sairaalaa ja neljäs kuolemaa. Suoranaisen pelon lisäksi suurin osa jännittää uusia toimenpiteitä, kuten magneettikuvausta ja tähystystutkimusta.
Magneettikuvaus on kivuton ja vaaraton toimenpide, mutta se aiheuttaa etenkin ahtaan paikan kammoisille sydämentykytystä. ODL:n magneettihoitaja Heli Karttunen kertoo potilaiden jännittävän kuvausta herkästi. "Ahtaan paikan kammo tulee monelle yllätyksenä, mutta hyvin harvoin tutkimus jää sen vuoksi tekemättä."
Kerttu Kela on hyvä esimerkki potilaasta, joka on pystynyt jännityksestään huolimatta menemään magneettikuvauksiin. Hän on ollut kahdesti avomagneetissa ja kerran suljetussa magneettilaitteessa. Kela ei normaalisti kammoa ahtaita paikkoja, mutta suljetussa magneetissa hän huomasi pelkäävänsä.
"Suljetussa magneetissa tuntui, kuin olisi ollut elävänä arkussa, ja pelkäsin, että happi loppuu. En uskaltanut liikuttaa kieltäkään, ettei kuvausta olisi tarvinnut ottaa uusiksi", Kela sanoo.
Heli Karttusen mukaan avomagneetti on hyvä vaihtoehto kuvausta pelkäävälle potilaalle. Avolaite ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tutkimuksiin.
Mahalaukun ja paksusuolen tähystystutkimusten turvallisuus varmistetaan esivalmisteluilla ja ammattitaitoisen tähystystiimin toiminnalla. Toimenpide saattaa silti tuntua epämiellyttävältä ja siksi hermostuttaa etukäteen.
"Kaikkia jännittää, mutta jännityksen määrä vaihtelee paljon potilaasta toiseen. Jännitys on luonnollinen puolustusmekanismi, kun on kyse leikkauksen tai tähystyksen kaltaisesta toimenpiteestä, jossa kajotaan sisälle potilaan kehoon", Oysin vatsaelinkirurgian osastonylilääkäri Juha Saarnio kertoo.
Pitkään sairastaneelle potilaalle toimenpide voi merkitä helpotusta, eikä se näin ollen juurikaan pelota. Omat kokemukset ja läheisten kertomukset vaikuttavat siihen, miten potilas suhtautuu tulevaan tutkimukseen.
"Suurin osa potilaistani toteaa tähystyksen jälkeen helpottuneena, että eihän se ollutkaan niin paha, mitä monet ovat sanoneet", Saarnio huomauttaa.
Kaikki potilaat eivät osaa tai halua ilmaista jännitystään. Se kuitenkin kannattaisi, sillä jännitystä voidaan lieventää monin tavoin. Haastatellut hoitajat ja lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että henkilökunnan ammattitaito on tärkein tekijä pelon vähentämisessä.
Rauhallinen ilmapiiri ja ystävällinen kanssakäyminen rentouttavat uuteen tilanteeseen joutuvaa potilasta. Riittävän informaation antaminen on olennaista kaikille potilaille. Tieto toimenpiteen todellisista riskeistä auttaa myös hallitsemaan pelkoa.
Voisi kuvitella, ettei tutkimusta pelkäävälle kannattaisi kovin tarkasti kuvailla, miten vaikkapa tähystin kulkee nielusta vatsalaukkuun. Tähystyksiä ja leikkauksia tekevän Juha Saarnion mukaan tiedon pimittäminen kuitenkin vain lisäisi pelkoa.
"Nimenomaan realistinen kuvaus tutkimuksen kulusta rauhoittaa. Eikä ole eettisesti oikein jättää mitään olennaista kertomatta."
Suurin osa potilaista selviää jännityksestä hoitohenkilökunnan avustuksella. Vaikeammissa tapauksissa pelkoa voidaan helpottaa sekä magneetti- että tähystystutkimuksissa rauhoittavalla esilääkityksellä. Ellei esilääkitys riitä, voidaan potilas nukuttaa toimenpidettä varten. Nukutukseen joudutaan kuitenkin turvautumaan harvoin.
Mitä Kerttu Kela sanoisi magneettitutkimusta jännittävälle potilaalle? "Siitä selviää hengissä. Se ei tee kipeää, eikä happikaan lopu. Kannattaa laittaa silmät kiinni, miettiä mukavia ajatuksia ja kuvitella olevansa jossain ihan muualla."