”Tuossa”, Anssi Soini tökkää sormensa joukkuekuvan keskirivin oikeaan laitaan.
Siinä hän on Kalevan urheilusivun kuvassa maanantaina elokuun 23. päivänä vuonna 1999. 11-vuotiaan nassikan etuhiukset menevät hikipannan päältä. Historian 30. nappulaturnauksen voittokuvassa poseetaa OLS II.
Sitten on toinenkin kuva. Siinä sama tuuheahiuksinen poika on nostettu valmentajan olkapäille.
Yläpuolelta tekstistä löytyy hetken lukemisen jälkeen oikea kohta. Jotenkin se 1–0-voittomaali OLS II- ja OLS I -joukkueiden on syntynyt.
”Maalin viimeisteli vasemmalla sivustalla pelannut Anssi Soini, jonka puolittainen läpiajo päättyi tarkkaan laukaukseen”, vanha Kaleva todistaa.
13 vuoden takaiset tapahtumat hymyilyttävät Soinia, joka juuri nyt valmistautuu edessä olevaan liigakauteen – OLS:n salibandyjoukkueen maaliahneena laitahyökkääjänä.
Totta kai hän muistaa sen maalin.
”Pääsin vasemmalta laidalta puolittain läpi ja ammuin vasemmalla jalalla oikeaan takanurkkaan. Rautiolan Antti taisi olla silloin vastustajan maalivahtina”, Soini kelaa edellisen vuosituhannen puolelle.
Ei ihme, että maali on jäänyt lapsuusvuosilta mieleen:
”Se oli urheilu-urani huippukohta siihen mennessä.”
Vuodesta 1970 lähtien järjestetyn Pohjois-Suomen mestaruusturnauksen, Kaleva Cupin, historiatilastoja lukee samalla tavalla kuin alueen urheilun kuvitteellista Kuka kukin on -teosta.
Reijo Ruotsalainen ja Kari Jalonen ovat turnauksen ensimmäisten mestarien joukossa. Jalonen on lisäksi vuoden 1971 turnauksen maalihai, mutta onpa maalitykeiksi, parhaiksi pelaajiksi, palkituiksi ja mestareiksi päässyt pitkä liuta tuttuja nimiä:
Miika Juntunen, Aarno Turpeinen, Mika Nurmela, Petri Kokko, Jani Pylkäs, Juha Joenväärä, Ville Väisänen, Esa Pirnes, Jari Ilola, Janne Hietanen, Teemu Tainio, Henri Sillanpää, Ilkka Mikkola, Janne Mäkelä, Jani Kauppila, Mikko Aarni, Antti Okkonen, Jarkko Hurme, Mikko Alikoski...
Lista on loputon ja uusia tähtiä syttyy vuosittain – niin myös vuonna 2012.
Toisista on tullut huipputason jalkapalloilijoita, jotkut ovat päässeet pinnalle jääkiekkoilijoina, mutta myös muut lajit ovat hyötyneet jalkapalloa harrastaneista urheilijoista.
”Taisin pelata vielä B-junioreissa jalkapalloa. Muistaakseni lopetin siinä vaiheessa, kun pääsin Merikoski SBT:n salibandyn edustusjoukkueeseen mukaan”, Soini miettii.
Hänellä ei ole epäilystäkään, antoiko jalkapallo hyviä eväitä salibandyuralle.
”Ehdottomasti lasten ja nuorten kannattaa harrastaa monta eri lajia. Sain jalkapallovalmennuksesta paljon hyötyä koordinaatiooni ja liikkuvuuteeni.”
Palataan vielä vuoteen 1999. OLS II ja OLS I olivat käyneet äärimmäisen tiukkoja taisteluja pitkään. Mestaruusturnauksen finaalissa joukkueet erotti toisistaan vain Soinin täysosuma.
Salibandytähti katsoo uudestaan joukkuekuvaa. Vieläkö muistat pelikaverisi nimet?
”Kaikki. Joukkueen yhtenäisyys ja henki on varmasti tiiveimmillään tuossa iässä. Sen verran siinä tulee yhteisiä öitä koulun salien lattialla, että porukka hitsautuu yhteen.”
Sitä se elämä silloin oli.
”Kävimme koulussa ja sitten pelasimme.”
Kolme maalitykkiä, kolme eri lajia, kolme muistoa Kaleva Cupista
”Taisin olla silloin maalikuningas. Muistan parhaiten seuraavan päivän Kalevan jutun. Se oli ensimmäinen kerta, kun sain nimen ja naamani lehteen. Olin ihan onneni kukkuloilla.
Pienempänä pelasin paljon oikeana laitahyökkääjänä. Muistaakseni meillä oli tiukkoja taisteluja tämän toisen OLS:n joukkueen kanssa, jolle hävisimme finaalissa. En vielä tuossa vaiheessa ajatellut, että jalkapallosta tulisi minulle ammatti. Se oli vain pikkupojan haave.”
Vuoden 1999 maalitykki Toni Kolehmainen (OLS).
Jalkapallon A-maajoukkueen keskikenttämies.
”Kyllä se turnaus on minulla kirkkaana mielessä. Siinä oli poikasten kesken kova kilpailu, kuka on maalitykki – ja niitä maaleja laskettiin tosissaan.
Siekkisen Tommi taitaa olla ainut pelaaja joukkueestamme, joka on pelannut jalkapalloa liigatasolla. Itse pelasin jalkapalloa 18-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen ei enää hiihdolta irronnut aikaa.
On äärettömän tärkeää, että lapsilla olisi monta lajia harrastuksena. Minulle jalkapallo antoi koordinaatiota ja nopeutta.”
Vuoden 2000 maalitykki Rami Petäsnoro (OLS).
SM-tason kilpahiihtäjä.
”Olin kolme kertaa mukana nappulaturnauksessa. Se oli mahtavaa pikkupojille. Pelasin kesäisin futista ja talvisin jääkiekkoa. Pikkupoikana harrastin jalkapalloa melkein enemmän.
Pelasin jalkapalloa vielä muutama vuosi sitten, mutta jääkiekko tuntui minulle luontevammalta. Jalkapalloilijana tein ainakin hirveästi töitä kentällä.Olin mielestäni joukkuepelaaja, jolla oli hyvä pelisilmä. Futiksesta on ollut todella paljon hyötyä jääkiekkoilijan uralleni.”
Vuoden 2004 maalitykki Miikka Salomäki (Pattijoen Tempaus).
Jääkiekon liigapelaaja Kärpissä.