Sil­mä­koon suu­ren­ta­mi­nen lisäisi ku­ha­saa­lii­ta jat­kos­sa

Verkkojen silmäkoon suurentaminen parantaisi tulevien vuosien kuhasaaliita, mutta toisaalta suurempi silmäkoko aiheuttaisi ammattikalastajille tuntuvia välittömiä taloudellisia menetyksiä.

Verkkojen silmäkoon suurentaminen parantaisi tulevien vuosien kuhasaaliita, mutta toisaalta suurempi silmäkoko aiheuttaisi ammattikalastajille tuntuvia välittömiä taloudellisia menetyksiä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) selvitti, miten verkkojen solmuvälin alarajan nosto nykyisestä 43-45 millimetristä 47-50 milliin vaikuttaisi kuhan ammattikalastukseen Saaristomerellä. Tutkimus tehtiin Saaristomeren Ammattikalastajien Sampi-projektin tilauksesta.

Jos kuhaverkkojen solmuväli suurennetaan 50 milliin ja kuhan alamitta nostetaan 40 senttimetriin, se lisää todennäköisesti muutamien vuosien kuluttua kuhasaaliita runsaan viidenneksen, mutta ensimmäisenä vuonna saalis putoaa noin puoleen nykyisestä.

Jos solmuväli on 47 milliä, sekä saaliin notkahdus alussa että myöhemmin saatava hyöty ovat pienemmät.

Selvityksen mukaan saaristomeren ammattikalastajan kannalta suuri solmuvälin muutos ei ole taloudellisesti kestävää, ellei siirtymävaiheen menetyksiä korvata.

Vuosien siirtymävaihe

Solmuvälin muutoksesta saatavien hyötyjen realisoitumiseen kuluisi useita vuosia. Kuhan verkkosaaliin arvo nousisi 50 millimetrin solmuvälillä ja 40 senttimetrin alamitalla nykyistä suuremmaksi kolmen vuoden kuluttua solmuvälin muuttamisesta.

RKTL:n mukaan saaliin kasvusta saatava arvonlisäys riittäisi peittämään alkuvuosien saalismenetyksen vasta kahdeksan vuoden kuluttua.

Jotta solmuvälin muutoksesta saataisiin todellisia hyötyjä, olisi luotava kaikkia kalastajaryhmiä koskeva toimiva valvontajärjestelmä, tutkimusraportissa todetaan.

Ilmoita asiavirheestä