Miksi keinovalo näyttää valkoiselta, mutta valokuvassa se onkin kellertävää? Tämä perustuu siihen, että ihmisen silmä pyrkii sävyerojen tunnistamiseen valaistuksesta riippumatta aina samalla tavalla. Silmä olettaa, että vaalein pinta on valkoinen.
"Periaatteessa se muistuttaa digitaalikameroiden valkopisteen asettamista, vaikka mekanismi tietysti on erilainen", sanoo Kristian Donner.
Väritasapainon hakemisen kyky on rajallinen. Esimerkiksi iltarusko näyttää meistä punaiselta, koska sopivaa vertailukohtaa ei ole.
Väritasapainon tavoittelu on yksi niistä kolmesta fysiologisesta peruskäsitteestä, johon värihavainto perustuu. Kaksi muuta ovat väriavaruuden kolmiulotteisuus ja vastaväriparit.
Väriavaruuden kolmiulotteisuus eli trikromaattisuus syntyy ihmisen verkkokalvon sinisissä, vihreissä ja punaisissa tappisoluissa. Jokainen näistä tappisoluryhmistä virittyy erilaiselle valon aaltopituudelle.
Tappisolut välittävät tietoa aivoihin väriavaruuden vastavärirakenteen avulla. Esimerkiksi punaisten ja vihreiden tappisolujen signaalit on kytketty vastakkain, jotta niiden avulla syntyy puna-vihreä vastaväriakseli. Sini-keltainen yhdistelmä puolestaan syntyy, kun sininen tappisolukko kytkeytyy vastakkain punavihreään summasignaaliin.