Toista se oli ennen, jopa paljon paremmin. Sittemmin on moni asia muuttunut. Huomaamatta, väittää moni.
Tosin, kun aika juoksee ja kehitys kehittyy, ei kai kaikki voikaan olla kuin silloin ennen. Silloinhan mummo mummoksi tultuaan jämähti kiikkustuoliin sukkia kutomaan. Kahvinsa se ryysti huulisokerin kanssa asetilta.
Nykyään ei ole lainkaan harvinaista, että mummo on vaihtanut kutimet golfmailoihin. Talvet se särpii lattea Espanjassa.
Kun huomaa huomaamattaan alkavansa huomioida, että mikä kaikki se onkaan muuttunut, niin voi hämmästyksekseen hämmästyä. Voiko tosiaan ollakin niin, että mikään ei ole muuttunut? Voiko tosiaankin olla niin, että ihminen sittenkin tekee samoja asioita kuin silloin ennenkin? Tekemisen tapa ja välineet vain ovat muuttuneet.
Ihan samoin ihmiset taitavat edelleenkin puhua samoista asioista kuin silloin ennenkin. Tapa ilmaista asioita vain on muuttunut. Tämän huomion allekirjoittanevat monet muutkin. Keräsin nimittäin havaintoja tuttavilta.
"Ennen oli mopoja, nyt on skoottereita", sanoi yksi. Sama asia siis, mutta vain uudella tavalla ilmaistuna.
Vastaavanlaisia havaintoja sain muitakin, helposti ja nopeasti. Silloin ennen olisin luultavimmin kerännyt niitä kysymällä asiaa tuttavilta kasvotusten. Nyt tein sen sosiaalisen median kautta. Tuo yksikin huusi vastauksensa 120 kilometrin päästä, ihan tuosta vain.
Oliko se siis sittenkään ennen toista?
Muurahainen vipeltää kuin silloin ennenkin, tosin kenenkään ei kuule kutsuvan sitä enää kusiaiseksi. Kun silloin ennen hidasälyinen ei sisäistänyt kuulemaansa, kysyttiin tajuamisen perään. Nykyisessä tietoteknisiin ratkaisuihin nojaavassa yhteiskunnassa samaiselta hidasälyiseltä pitää kuulemma kysyä, että onko sinulla hidas selain?
Vaikuttaakin siltä, että sanallisen kommunikoinnin kehitys on vienyt puheen ja ilmaisut fiinimpään suuntaan. Kaikki mahdollinen halutaan ilmaista jotenkin hienommin kuin silloin ennen. Ei niin väliä mitä tarkoitetaan, kunhan se vain kuulostaa hienolta. Siksi yhdessäolokin tunnetaan nykyään laatuaikana.
Yksi tuttava huomautti, että enää ei ole olemassakaan vaikeita tai hankalia asioita, on vain haastavia haasteita. Yhden huomion mukaan ei ole enää myöskään laiskoja työntekijöitä, on vain työrajoitteisia yksilöitä.
Yksi puolestaan huomautti, että ennen puhuttiin suoraan juopoista ja hulluista. Nykyään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä poliisi kohtaavat vain asiakkaita.
Ennen ihmiset, jotka siivosivat työkseen, olivat siivoojia. Nykyään he ovat laitoshuoltajia. Siihen tässä ilmaisunmuutoksen akrobatiassa ei ole ole sentään vielä törmätty, että yksityiskodeissa siivouspäivä olisi muuttunut laitoshuoltopäiväksi.
Kaikkia huomioita kielen fiiniydestä ei sovi kuitenkaan yleistää.
Nuorison keskuudessa sanallisen kommunikoinnin kehityksen ei voi sanoa hienostuneen. Vajavaisin sanoin ja jopa lyhentein kommunikoivasta nuorisosta saattaa kuitenkin hyvässä lykyssä kasvaa säästeliäitä tulevaisuuden tekijöitä, koska he ovat jo pian vaipoista vapauduttuaan oppineet säästämään kirjaimia.
Onneksi nuoret viihtyvät edelleen keskenään, vain leikkipaikat ovat vaihtuneet. Silloin ennen kaveria mentiin hakemaan kotoa. Kysyttiin, että voitko tulla ulos? Sitten myös oltiin ulkona ja tehtiin mitä mieleen vain juolahti.
Nykyään kaverille tokaistaan tekstiviestillä tai mesessä, että tuu kapeen. Sitten mennään Prisman aulaan istumaan ja hihittelemään.
Kaiken tämän pähkäilyn ja pylpyröinnin jälkeen voinee todeta, ettei pyörää ole keksitty uudestaan. Vanha tavara on vain uudessa paketissa.
Niin että oliko se sittenkään toista silloin ennen?