Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelytilassa on kesän suomalaisen Kaulus-näyttelyn jälkeenkin hurmaavan kauniita kauluksia. Nyt esillä on muun muassa morsiamen kaulus sekä naisen ja lapsen puvun kaulus. Kaikki ne ovat Kiinasta, Hunanin maakunnasta, silkkiä ja silkkikirjontaa, historiallisia ja mittaamattoman arvokkaita.
Jo pelkästään ikivanha kiinalainen morsiamen kaulus taustalla olevine morsiuspeittoineen kertoo kiehtovasti eri kulttuurien yhteisistä rituaaleista samankaltaisine koristeineen. Kiinassa morsian jo tuhansia vuosia sitten pukeutui hapsulliseen, silkkiseen ja kirjottuun kaulukseen.
Meillä, huomattavasti nuoremmassa kulttuurissa, hapsullinen silkkiliina on ollut perinteinen kihlaliina. Kiinalaisesikuva muistuttaa myös Etelä-Pohjanmaan ja saamelaisnaisten kansanomaisista hääasuista. Morsiuspeittokin tunnetaan kautta maapallon.
Museossa on kaulusten lisäksi esillä kiinalaisia silkkisiä seinätekstiilejä, oviverhoja, liinoja, korkeiden virkailijoiden, mandariinien, pukuja, kalligrafiarullia, viuhkoja, virkamerkkejä, kukkaroita, taskuja ja kenkiä.
Kaikki ne todistavat taidokkaasta, värikkäästä silkinkudonnasta ja silkkikirjailusta. Kirjonnan aiheina on loisteliaita kukkia, lintuja, eläimiä ja maisemia. Käsiala on tuttua perinteisestä kiinalaisesta maalaustaiteesta.
Suomen Lähetysseura aloitti lähetystyönsä Kiinassa 1902 juuri Hunanin maakunnassa, Kiinan silkki- ja riisituotannon sekä silkkikirjailun maineikkaan perinteen sydämessä. Kiinaankin lähetystyöntekijät saivat suomalaisilta museoasiantuntijoilta hienovaraisen viestin kerätä työn ohessa paikallista kansatieteellistä esineistöä.
Nyt Lähetysmuseon kokoelmiin kuuluu kiinalaisia kulttuuriaarteita, joista moni muukin museo maailmalla voisi olla ylpeä. "Vielä varastossa on konservoitavana ja inventoitavana koko joukko vanhoja käsikirjoituksia ja ainutlaatuinen karttakokoelma", sanoo museon johtaja Liisa Helminen.
Suomalaisen lähetystyön historiasta kertoo osaltaan silkkikirjailtu Suomen leijonavaakuna, nyt jo rosanväriseksi haalistunut. Se oli paikallisten kiinalaisten lahja lähetyskoulun johtajalle Erland Sihvoselle Suomen itsenäistymisen kunniaksi.
Silkin matka silkkiäispuun toukasta langaksi ja kankaaksi havainnollistuu näyttelyssä niin uuden kuin vanhankin tekniikan avulla. Tuota vanhaa tekniikkaa edustavat kaiken muun ohella toukannahoista tehty tilkkutyö ja silkkiperhosen oma kudelma - täynnä käsityöläisen kirjomia kukkia.