Oulu Rintojen suurennusleikkaukseen hakeutuvien suomalaisnaisten riski kuolla itsemurhaan on kolminkertainen keskimääräiseen väestöön verrattuna. Rintaimplanttien ja itsemurhien välillä ei Stakesin aineistoon pohjautuvan tutkimuksen mukaan ole suoraa yhteyttä, vaan tulos heijastaa leikkauksiin hakeutuvien naisten psyykkisiä ongelmia.
Tutkimuksessa oli mukana yli 2 000 naista, jotka olivat kosmeettisista syistä hakeutuneet rintaimplanttileikkaukseen Suomessa vuosina 1970-2000. Puolet leikatuista oli alle 30-vuotiaita.
Implantin hankkineiden naisten kokonaiskuolleisuus ja syöpäkuolleisuus eivät eronneet muusta väestöstä, mutta kolminkertainen itsemurhakuolleisuus viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että naisilla oli psyykkisiä ongelmia jo ennen leikkaukseen hakeutumista.
Samanlainen tulos on saatu aiemmin tänä vuonna Ruotsissa tehdyssä selvityksessä.
Nuorilla tytöillä
minäkuvan ongelmia
Tutkija Sirpa-Liisa Hovi Stakesista arvioi, että Suomessa tehdään noin 500 kosmeettista rintojen suurennusleikkausta vuodessa. Valtaosassa käytetään silikoni-implantteja. Kosmeettisista syistä leikkaukseen hakeutuvat naiset eivät ole terveydenhuollon potilaita vaan yksityisten plastiikkakirurgien terveitä asiakkaita, ja siksi terveydenhuollon mahdollisuudet puuttua leikkauksiin ovat hyvin vähäiset.
Hovi painottaa naisten fyysisen ja psyykkisen terveydentilan huolellista selvittämistä ennen lopullisen leikkauspäätöksen tekoa. "Implantit eivät ole yhden tai kahden vuoden juttu. Kysymys on elämänikäisestä päätöksestä, sillä jos haluaa myöhemmin poistattaa implantit, on tehtävä uusi leikkaus, eivätkä rinnat koskaan tule entiselleen."
Tyypilliset implanttiasiakkaat ovat laihoja nuoria naisia, joilla on minäkuvan ongelmia. Tutkimusaineiston muodostaneesta parista tuhannesta naisesta yli 45-vuotiaita oli vain 136. Sirpa-Liisa Hovin mukaan länsimaisessa kulttuuriympäristössä naisiin kohdistuu paineita kahdelta taholta. Implanttileikkauksia markkinoidaan voimakkaasti ja esikuvina käytetään tunnettuja henkilöitä kertomassa omista leikkauskokemuksistaan. Toisaalta koko ympäristö, bussipysäkit, aikakauslehtien sivut ja kadunvarsimainokset, tulvivat kuvia langanlaihoista, isorintaisista nuorista naisista. Ihannevartalon malli on aivan toisennäköinen kuin minkä naiset näkevät katsoessaan peiliin. Rintoja halutaan muuttaa, koska oma ulkonäkö ei tyydytä eikä vastaa tarjottua ihannetta.
Sirpa-Liisa Hovin mukaan myös kysyntää on kasvattanut myös leikkausten helppo saatavuus, kun yksityisten plastiikkakirurgien palvelujen tarjonta on Suomessa laajentunut pääkaupunkiseudulta suurimpiin kaupunkeihin. Implanttileikkaus maksaa 3 000 eurosta ylöspäin, eikä sairausvakuutus korvaa kustannuksia. Suomesta leikkauksiin hakeudutaan myös Viroon, jossa hinnat ovat halvemmat.
Hovin mukaan asiakkaille tulisi antaa harkinta-aikaa ja kertoa, että implanttien kanssa voi tulla myös ongelmia. Ne voivat esimerkiksi mennä rikki tai niiden ympärille voi kasvaa kovaa arpikudosta. Korjausleikkaukset eivät ole epätavallisia, ja myös ne jäävät asiakkaan maksettaviksi.
Vaikka leikkaus onnistuisi ja lopputulos olisi odotusten mukainen, taustalla olevat psyykkiset ongelmat eivät useinkaan poistu pelkällä kirurgin veitsellä.
Amerikkalaisessa Annals of Plastic Surgery -lehdessä keskiviikkona ilmestyvä tutkimus on osa laajempaa suomalais-amerikkalaista yhteistyöhanketta, jossa ovat mukana Stakes, Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto sekä amerikkalainen tutkimusinstituutti, joka alkuvaiheessa myös rahoitti hanketta.