Viisi ravintolakokkiopiskelijaa työskentelee silakantuoksuisessa keittiössä minuuttiaikataululla tavoitellessaan Pohjankokki-titteliä. Jollakin alkavat jo posket palaa jännityksestä, kiireestä ja lämmöstäkin kuumien paistinpannujen äärellä.
Haapaveden ammattioppilaitoksen hotelli- ja ravintola-alan ravintolakokkilinjalla toista vuotta opiskelevalle Jutta Nokelalle ei jäänyt kovin paljon aikaa harjoitella. Kilpailuun oli koululta menossa ensin toinen tyttö, mutta hän perui osallistumisensa.
"Halusin kokeilla, millaista on kilpailla. Tavoitteeni on voittaa itseni niin, että onnistuisin ilman suuria mokia", sanoo merijärvinen Nokela. Vaativinta ja pelottavinta hänestä oli, kuinka saada annokset yhtä aikaa valmiiksi ja pysymään lämpiminä.
Jutta valmisti annetuista raaka-aineista silakasta, mustikasta ja rahkasta paistettua silakkaa, herneenversokastiketta, hunajaista tomaattia, tiristettyjä herkkusieniä, paahtoperunoita, mustikkaleivoksen, rahkajään ja melban.
"Ruuanlaitto taitaa olla muotia, mutta sen takia en lähtenyt alalle. Olen tykännyt ruoanlaitosta aina. Pohjankokki-tittelistä en pahastuisi, saisi varmaan töitä paremmin. Olen suunnitellut, että olisin jonkin aikaa töissä ja jos kiinnostusta riittää, opiskelisin vielä", kertoo Jutta Nokela. Hän on ehtinyt harjoitella jo Oulussa Pannussa ja Fransmannissa.
Kilpailun tuomari, keittiömestari Miika Laitsaari Oulusta kertoo, että ruuan maku ja silmänruoka eli esillepano muodostavat yhdessä 60 prosenttia lopputuloksesta. Tuomarit, Laitsaaren lisäksi La Cocina -ravintolan keittiömestari Sauli Kemppainen ja Suomen kokkimaajoukkueen jäsen Tom Laaksonen kiinnittävät huomiota työsuunnitelmaan, hygieniaan ja omavalvontaan sekä ammattitekniikkaan ja ajoitukseen.
Kilpailu ratkeaa tänään tiistaina. Päivän tehtävän raaka-aineet löytyvät yllätyskorista. Sen verran apulaisrehtori Ritva Joki-Kolehmainen paljasti korin sisällöstä, että siinäkin kotimaisuus on kunniassaan.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin piireille tarkoitetusta Pohjankokki-kilpailusta monet tähtäävät Joki-Kolehmaisen mukaan valtakunnalliseen Taitaja-kilpailuun, mutta kilpailu on aivan itsenäinenkin.
"Tavoitteena on nostaa kokin koulutuksen ja työn sekä kädentaitojen arvostusta. Kilpailu on oppimisen paikka kilpailijoille, avustajille, huoltajille ja valmentajille. Tämä vuosi on Ammattiosaajan vuosi", Joki-Kolehmainen huomauttaa.