Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys tulee Oulussa tänään julki puolilta päivin.
Selvityksessä tuodaan esille rakenteellisia kehittämisvaihtoehtoja, missä Oulun kaupungin koulujen, päiväkotien, museoiden ja kulttuuripalvelujen, asukastupien, kirjastojen ja liikunta- sekä nuorisopalvelujen pitäisi sijaita ihan fyysisesti.
Iltapäivällä palveluverkkoselvitys on jo kaupunginhallituksessa merkittävänä tiedoksi. Kaupunginjohtaja Päivi Laajala esittää, että kaupunginhallitus pyytäisi sivistys- ja kulttuuripalvelujen viranhaltijoiden esityksestä lausunnot liki koko poliittiselta koneistolta.
Lausuntopyynnön saa itseoikeutetusti sivistys- ja kulttuurilautakunta, jonka pitäisi kyetä ottamaan kantaa, miten Oulussa järjestetään opetus. Tähän olennainen vastaus ovat koulurakennukset.
Lausunnon antajiin Laajala on listannut myös hyvinvointilautakunnan, yhdyskunta- ja ympäristölautakunnan, liikelaitosten johtokunnan ja kaupungin henkilöstötoimikunnan.
Palveluverkkoselvitys on herättänyt Oulussa jo useiden viikkojen ajan keskustelua ja epätietoisuutta. Asiantuntijoita ja varmoja tietoja on riittänyt.
Oulun raadeissa on ruodittu alueellisesti, millaisia palveluja eri puolille Oulua pitäisi sijoittaa.
Raatien pohjapapereita on pidetty varsinaisena esityksenä, vaikka raadit voi nähdä testilaboratorioina, joissa voi ehdottaa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja haettaessa parhaita ratkaisuja.
Raadeille on esitetty, että rakennetaan uusi koulu tuonne ja lopetetaan täältä. Tai sitten ehdotus on ollut ihan päinvastoin.
Nämä testaukset eivät ole menneet ihan putkeen, sillä niissä esillä olleet esitykset on koettu täydeksi todeksi, että näin tehdään.
Testaus on läpäissyt osin poliittiset päättäjät, jotka ovat innostuneet ja riehaantuneet yhdessä kansalaisten kanssa taistelemaan omien nurkkakuntiensa puolesta.
Puolesta päivästä lähtien pitäisi käsillä olla sellainen tieto, johon päättäjät joutuvat oikeasti ottamaan kantaa. He pääsevät valitsemaan vaihtoehdoista tai keksimään itse paremmat ratkaisumallit.
Viikko sitten valtuusto merkitsi tiedoksi Muutosohjelma Oulu 2020:n. Siihen sisältyy se varsinainen vaihtoehto.
Jos säästöjä ei saada rakennuksista, niin sitten se otetaan toiminnasta. Tämä merkitsee henkilöstön vähentämistä, luokkakoot suurenevat, päiväkotiryhmiin tulee enemmän lapsia.
Sitten on tietenkin olemassa se kolmas, usein käytetty malli. Mennään niin kuin ennenkin eikä tehdä mitään. Tässä mallissa toivotaan, että kaikki menee tuurilla ja hyvin.
Neljäs malli olisi nostaa veroprosenttia, jotta jokaisen valtuutetun tukijoukko on vara pitää koko kaupungin alueella tyytyväisenä.
Jos minun pitäisi veikata, niin veikkaisin vaihtoehto kolmosta. Meuhkataan tässä tuleva kevät, sitten ryhdytään valmistelemaan vuoden 2019 talousarviota, pidetään budjettiseminaaria ja tuodaan ongelmakohdat päätettäväksi budjettikokouksen jälkeen tammi-helmikuussa 2019.
Aivan ensimmäinen riita saadaan aikaan siitä, kuka saa päättää sivistys- ja kulttuuripalvelujen verkosta.
Tekeekö päätöksen valtuusto, kaupunginhallitus vai onko sivistys- ja kulttuurilautakunnalla mahdollisuus päättää?
Tämä selvittely vie vähintäänkin pääsiäiseen.
Hallintosäännössä sanotaan, että palveluverkkosuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti.