Äidin vatsassa asustelevat sikiöt oppivat monia asioita. Jos äiti syö raskausaikana etnoruokia, ne maistuvat myöhemmin lapsellekin. Jos äiti taas kokee kovaa työstressiä ja tuskaantuu puhelimen pirinään, vauva saattaa pillahtaa itkuun aina puhelimen äänen kuullessaan.
Helsingin yliopiston psykologian dosentti Minna Huotilainen sanoo, että tutkimustieto vahvistaa sen, minkä lapsia hoitavat ovat aina tienneet. Sikiöt oppivat. Raskaana olevien ei kuitenkaan kannata ottaa turhaa stressiä vatsassa olevan vauvan valmentamisesta.
-- Raskaana olevat naiset ovat kautta aikojen eläneet hyvinkin vaikeissa oloissa. Sikiöt ovat kestäneet ne nälänhätää lukuunottamatta. Vauvat ovat hyvin sopeutuvaisia, Huotilainen sanoo.
Vauva jammailee
Huotilainen arvelee, että sikiöiden oppimisen tarkoitus on ennakoida tulevaa.
-- Millainen maailma on ennen syntymää, sellainen se todennäköisesti on myös syntymän jälkeen.
Huotilainen kuvailee, että perheen äänet muodostavat vauvalle "äänikodin", joka on vauvalle tuttu jo ennen syntymää. Esimerkiksi jos perheessä on raskausaikana koira tai kovaäänisiä lapsia, vauva ei niitä pelästy myöhemminkään, koska on jo tottunut niiden ääniin.
Raskaana olevan äidin jammailu mielimusiikin tahdissa aiheuttaa varsin todennäköisesti innostusta myös vauvassa, hän saattaa alkaa huiskia käsillä ja jaloilla sitä kuunnellessaan. Jo sikiönä vauva on oppinut, että tietty musiikki sai äidin rentoutumaan ja iloiseksi.
Moni pienen lapsen äiti on ihmeekseen huomannut, että vauva tunnistaa päivittäisten saippuasarjojen tunnusmusiikin ja konttaa iloisena television ääreen.
Sikiöt ja eläimet
Ikävä kyllä sikiöaikana opituista asioista ei muista itse myöhemmin mitään. Huotilaisen mukaan syy on se, että sikiöt oppivat aivojen niin kutsutuilla vanhoilla osilla, sillä sikiöiden aivokuori ei ole vielä kehittynyt. Raskaudessa kolmen viime kuukauden aikana sikiöiden aivot kehittyvät paljolti samalla tavalla kuin ne kehittyvät vauvan ollessa 0--8-kuinen.
Huotilainen kuvailee, että sikiöiden oppiminen ja muistaminen tapahtuvat samantyyppisesti kuin eläimillä, esimerkiksi liskoilla. Kun ihminen on kasvanut leikki-ikäiseksi eli 2--4-vuotiaaksi, hän alkaa käyttää muistamiseen aivokuorta, josta muistoja voi palauttaa mieleen.