Vajaan 3 000 sian lihasikalaa Nivalaan suunnittelevan Sikarinki Oy:n edustajat avasivat tiistaina suunsa. Erinäiset valitusprosessit ovat viivästyttäneet sikalan rakentamista. Sikala-asia on ollut vireillä syksystä 2002 lähtien.
Sikarinkiläiset ovat selvästi näreissään asian viivästymisen vuoksi. Tällä hetkellä sikalan rakennuslupa-asiasta tehtyä valitusta käsitellään Oulun hallinto-oikeudessa. Ympäristölupa-asia on jo tehnyt mutkan Vaasan hallinto-oikeudessa.
"Takana on silkkaa kiusantekoa", väittää yksi ringin jäsenistä, haapajärvinen Veikko Isoherranen. Hän vakuuttaa, että valituksiin on kirjoitettu perättömyyksiä ja suoranaisia valheita.
Rakentamisen olisi tarkoitus alkaa keväällä.
"Uskomme, että Oulun hallinto-oikeuden päätös on meille myönteinen. Ympäristölupamme on kunnossa. Nivalan kaupungin rakennusjaos on antanut rakentamisluvan, kunhan laitamme tietyn summan sulkutilille", haapavetinen Jouni Vaitiniemi selvittää.
Viisihenkinen, Kala- ja Pyhäjokilaakson porsaantuottajista koostuva Sikarinki aikoo odottaa hallinto-oikeuden päätöksen. Valtion rahoitus vaatii lainvoimaisuutta.
Lihasikala aiotaan rakentaa viiden hehtaarin tontille Kokkola-Kajaani-tien varteen kymmenisen kilometriä Nivalan keskustasta Kajaaniin päin. Yhteinen rakennusala kahdella sikalarakennuksella on noin 4 300 neliömetriä.
Yrityksen liikevaihto noussee 1,3 miljoonaan euroon, kun tarkoitus on myydä 10 000 sikaa joka vuosi teuraaksi. 25-kiloiset porsaat tulevat osakkaiden sikaloista. Lihasikalassa ne kasvatetaan noin 120-kiloisiksi.
Nivalalainen osakas Kari Saalasti laskee, että sikalasta 20-30 sopimusmaatilalle saatava liete säästää rahaa merkittävästi ja jopa tuottaa voittoa, kun sitä käytetään pelloille teollisten lannoitteiden sijasta.
Sikala työllistää 1,5-2,5 henkeä. Se nielee vuosittain lähes kaksi miljoonaa kiloa nivalalaista rehuviljaa.
Osakkaat haaveilevat myös biokaasulaitoksesta, joka tuottaisi sähkön ja lämmön lihasikalaan sekä sähkön osakkaiden porsitussikaloihin ja jopa myytäväksi.
"Haaveena on myös huoltamotyyppinen tankkauspiste", Tapio Kontio Kalajoelta paljastaa.
Kontion mukaan sianlannasta ja pyöröpaaleista saataisiin biokaasulaitoksessa tuotettua energiaa vuodessa niin paljon, että se vastaisi 90 000 euron määrää kevyttä polttoöljyä.
