Viime vuoden keväällä alkoi kärsämäkisen Jarkko Tikan elämässä tapahtumasarja, jossa on tehty suunnitelmia, täytetty hakemuksia ja investoitu. Tikka, nyt 33, otti silloin haltuunsa sukupolvenvaihdoksella kotitilansa ja laajensi toimialaa pelkästä rehuviljan viljelystä muillekin saroille.
Tikka on yksi esimerkki kolmivuotisen hankkeen avulla leivotusta uudesta maaseutuyrittäjästä. Hankkeen kokemukset ovat osoittaneet, että räätälöity, tilakohtainen tulevaisuuden suunnittelu on nykyaikaa. Viljely tai lypsykarjan pito ei välttämättä riitä - tarvitaan liitännäiselinkeinoja.
"Kuulin hankkeesta Keskipiste-Leaderin toiminnanjohtajalta Ilkka Peltolalta. Leaderistakin olisi ollut mahdollisuus saada rahaa, mutta ainakin vähemmän. Avustuksen haku sujui kivuttomasti, ja ongelmiin sain asiantuntevaa apua", Tikka kiittelee.
Tikan yritys toimittaa haketta kärsämäkiseen porsitussikalaan Porsasmäki Oy:öön. Sen lisäksi Hake ja Lämpö J. Tikka tuottaa sekapuun haketta muutamille yksityisille tiloille.
"Hakehomma tuo lähes puolet elannostani", Rannankylällä, lähellä yhtä Suomen keskipisteistä asuva Tikka sanoo.
Porsasmäki ja Tikka aloittivat toimintansa samaan aikaan. Molemmat hyötyvät yhteistyösopimuksesta.
"Lämpöyrittäjäksi ei voi pystymetsästä ryhtyä. Pitää olla kohde valmiina", Tikka näkee.
Loput tulot kertyvät viljelystä sekä pelto- ja metsäkoneurakoinnista, jota Tikka tekee yhdessä Timo ja Tapio Lystilän kanssa. Metsähommat ovat alkupiste myös hakkeelle. Harvennuksen jälkeen energiapuu kerätään talteen ja muokataan hakkeeksi.
"Kun tekee itse polttorangan, se edesauttaa kannattavuutta", Tikka sanoo.
Erilaisia yrityksiä
Tikka investoi muun muassa siirrettävän lämpökeskuskontin, kattilan ja hakkurin. Hän sai yhden kolmanneksen avustusta TE-keskukselta, mikä teki "joitakin kymmeniätuhansia euroja". Loppu on omaa rahaa.
Hanke osoitti sen, että kekseliäisyydellä pääsee pitkälle. Uusia yrityksiä syntyi tai on syntymässä muun muassa höyläykseen, riistan- ja naudanlihan jalostukseen, musiikin äänitykseen ja tuotantoon sekä jalkojen hoitoon.
"Hinnaltaan kohtuullinen ja yrityskohtainen kenttäneuvonta pitää turvata", kiteyttää projektipäällikkö Hannu Kokkoniemi hanketta hallinnoineesta Oulun maaseutukeskuksesta.
Tulevalla EU-ohjelmakaudella 2007-2013 maaseutuyritykset eivät enää saa kymmentä prosenttia korkeampaa tukea kuin muut yritykset. Yrityksen sijainti ratkaisee jatkossa tukiprosentin. Jokainen kunta luokitellaan omaksi maatalousalueekseen.
"Tukisummat pysynevät samana täälläpäin", Emotr-koordinaattori Maria Isolahti arvelee.