Ylivieska Sikainfluenssasta ei tule samanlaista vuosien kestopuheenaihetta kuin hullun lehmän taudista, uskoo eläinlääkäri ja filosofian maisteri Katri Helminen.
Sikainfluenssa on taudinkuvaltaan ihmisille tuttu ja tautinakin vanha juttu. Hullun lehmän tauti sen sijaan oli täysin uusi ja outo sairaus. Siihen liittyi monenlaista mystiikkaa.
"Tuntemattomuus on se, joka luo pelkoa. Pelko syntyy, kun tautia ei voi hallita, sitä ei tunneta eikä siihen ole parannuskeinoa", Helminen sanoo. Hän teki kulttuurihistorian pro gradunsa tutkimalla Helsingin Sanomien uutisointia hullun lehmän taudista.
Hullun lehmän taudista kirjoitettiin paljon ja pelottavia asioita. Helsingin Sanomissa kuvallinen viestintä oli hyvin rauhallista ja suorastaan laimensi tekstejä.
"Kuvat ja tekstit olivat eri maailmasta. Ei ollut henkitoreissaan olevia ihmisiä tai täriseviä lehmiä. Tulkitsen niin, että oli tietoinen linjavalinta, että on kiltit kuvat, kun on pahat tekstit", Helminen sanoo.
Sikainfluenssan uutisoinnissa Helminen näkee samoja piirteitä kuin hullun lehmän taudista kertovissa jutuissa. Sanomalehdet tuovat kuvillaan esiin viestiä, että tautia voidaan hallita ja siihen on varauduttu.
Esimerkiksi viime tiistain Kaleva ja Helsingin Sanomat eivät uutisissaan nostaneet otsikoihinsa lainkaan kuolemaan viittaavia termejä. Iltalehden viesti oli päinvastainen. Sen otsikoissa puhuttiin kuolemasta ja tappavasta taudista. "Klassiset pelkoa luovat keinot ovat käytössä", Helminen tiivistää.
Sikainfluenssaa ei ole lehdissä rinnastettu esimerkiksi aidsiin tai mustaan surmaan kuten hullun lehmän tautia. Helmisen mukaan siksi, että influenssa on ihmisille niin arkipäiväinen asia.
"Tämä voi tappaa yhtä paljon, mutta sen oireet eivät ole tuntemattomat. Se ei siksi kauhistuta yhtä paljon eikä siitä tehdä samanlaisia rinnastuksia."
Hullun lehmän taudista uutisoitiin kauan. Helmisen tutkimuksen aikarajauksena oli vuodet 1996-2004. Tauti pysyi otsikoissa pitkään, koska se herätti niin monenlaisia keskusteluja.
"Tuli kulttuurisia ja eettisiä pohdintoja. Hullun lehmän tautia pidettiin ihmisen ahneuden vertauskuvana ja tehotuotannon tautina. Nähtiin, että tauti on luonnon kosto ihmisille, jotka ovat syöttäneet nautojen lihaluujauhoa toisille naudoille. Sikainfluenssasta puuttuvat nämä elementit."
Hullun lehmän tauti myös politisoitui voimakkaasti. "Sikainfluenssassa ei vielä ole sitäkään piirrettä."
Helminen arvioi, että nyt esille tulleet asiat eivät pidä sikainfluenssaa otsikoissa vuosikausia. "Se on vain tauti ilman moraalisia kannanottoja ahneudesta, syyllisyydestä tai kostosta toisin kuin hullun lehmän tauti."