Meksikossa ja Yhdysvalloissa ihmisiin tarttuneesta sikainfluenssasta ei tiedetä vielä tarpeeksi, jotta pystyttäisiin arvioimaan, voiko se riistäytyä pandemiaksi eli maailmanlaajuisesti leviäväksi epidemiaksi.
Tutkimusprofessori Petri Ruutu Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta sanoo, että kaikki pandemian tunnusmerkit eivät vielä täyty.
Pandemialla on kolme tunnusmerkkiä.
-- Kyseessä on sellainen viruksen muunnos, jota vastaan suuri osa väestöstä ei ole saanut rokotussuojaa. Tämä tunnusmerkki näyttää täyttyvän.
-- Toinen tekijä on, että virus tarttuu ihmisestä toiseen yhtä tehokkaasti kuin tavalliset kausi-influenssavirukset ja silloin se aiheuttaa tehokkaasti paikallisia ja yleisiä epidemioita. Kolmanneksi virus voi aiheuttaa vakavia, jopa kuolemaan johtavia tauteja. Kaksi viimeksi mainittua kriteeriä eivät vielä täyty, joten tässä vaiheessa on vaikea sanoa varmasti mitään suuntaan tai toiseen.
Tähän asti Meksikosta ja Yhdysvalloista saadut tiedot niin tartuntaketjuista kuin kuolleiden määrästäkin ovat hänen mukaansa kovin vajavaisia. Tilannetta tutkitaan kansainvälisenä yhteistyötä, ja Ruutu arvioi, että lisää tietoa saadaan jo muutaman päivän tai korkeintaan viikon kuluessa.
Sikojen tautiepäily tutkinnassa
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ilmoitti viime viikolla tutkivansa sikainfluenssaepäilyjä suomalaisissa sioissa. Euroopassa hyvinkin yleistä eläintautia ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Ruutu pitää erittäin epätodennäköisenä, että Suomesta mahdollisesti löytyvä virus olisi mitään sukua Meksikossa ja Yhdysvalloissa tavatulle.
-- Samalla tavalla kuin ihmisilläkin influenssavirusten päätyyppejä, alatyyppejä ja muunnoksia on lukematon määrä.
Tutkimusjohtaja Liisa Sihvonen Evirasta muistuttaa, että influenssa A-viruksia esiintyy ihmisten ja sikojen lisäksi muun muassa linnuilla ja hevosilla. Influenssakannat ovat kuitenkin kullakin lajilla erilaisia, eivätkä ne yleensä tartu lajista toiseen. Euroopassa tavattu sikainfluenssa ei myöskään tartu ihmiseen, eikä sitä voi saada ruuasta.