Suomalaisille sikatiloille on myönnetty satoja tuhansia euroja valtion rahaa sianlihan maineen parantamiseksi.
Vähän outoahan tuo on, kun juuri on kaikissa tiedotusvälineissä tunti- ja sivutolkulla kerrottu samasta aiheesta, sikaloista. Lisäksi koko syksyn ajan on puhuttu sikainfluenssasta enemmän kuin Matti Vanhasen lautakasoista.
Ihme, ettei kukaan ole valittanut Julkisen sanan neuvostoon sikojen liiallisesta tekstimainonnasta. Sieltä olisi voinut tulla jopa langettava päätös.
Mutta olkoon, paha se on näin konttorista sanoa, mitä läävässä tarvitaan. Ehkä siellä tosiaan kaivataan nyt talikon ohella nimenomaan imagoa ja brändiä. Jos niitä on kaupan, ostetaan pois vain.
Mikäli sian maine on kärsinyt esimerkiksi sen elämäntapojen takia, ne on parasta kieltää jyrkästi: "En ole ikinä elänyt kuin sika vatukossa, tulkaa vaikka katsomaan", vakuuttaa Veli Ponteva kivitalonsa terassilla.
Tämä politiikasta tuttu keino tepsii aina - huonoimmassakin tapauksessa se saa yleisön epäilemään, että elävätkö siat tosiaan niin hurjaa elämää kuin juoruissa väitetään. Ehkäpä asialla onkin etelän media ja salaliitto sian kaatamiseksi.
Myös kielenkäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Ei nykyisin joulupöytään yleensä enää kanneta kokonaista sikaa omena suussaan, vaan ainoastaan kappale siitä. Ei siis kannata kehua, että meillä syötiin sikaa, vaan kertoa asiallisesti, että meillä syötiin kinkkua.
Samaa temppua on onnistuneesti käytetty muidenkin ruokien kanssa: koska olette viimeksi syönyt sonnia tai lehmää? Tuskin koskaan, kyllä ne yleensä härkänä tai vähintään nautana tarjotaan, ellei vieläkin hienommalla nimellä, chateaubriandina tai entrecôtena.
Muissa yhteyksissä voidaan puhua possusta, samaan tapaan kuin sikainfluenssaa on ruvettu nimittämään possunuhaksi, joka kuulostaa paljon mukavammalta.
Karskimmissa yhteyksissä voidaan kuitenkin luoda mielikuvia myös puhumalla siasta. Voidaan ottaa oppia jo jonkin aikaa käynnissä olleesta suomikuvakampanjasta, jolla kohennetaan koko maamme mainetta maailmalla.
Esimerkiksi mainoslause sika-sauna-Sibelius saattaisi kuulostaa hyvinkin jykevältä, koska sika on yleismaailmallisesti tunnetumpi ilmiö kuin tähän asti käytetty "sisu", jonka suomalaisuudesta ei edes ole tietoa nykyisin.
Sika voitaisiin jopa viedä Sibeliuksen sävelten säestyksellä saunaan kuvattavaksi vähäpukeisten missukoiden kera. Se ei olisi lainkaan niin kornia kuin kuulostaa, koska perinteisestihän sikoja on palvattu nimenomaan saunassa.
Aina kun Suomessa ryhdytään brändiä rakentamaan, tavaksi on myös tullut kyörätä paikalle joulupukki. Varmaan niin voidaan tehdä myös sikakampanjassa.
Pukki voisi vaikka vaihtaa Petteri Punakuonon Putte-possuun, tai sitten hän voisi poseerata pahnoilla yhdessä sian kanssa, ja tonttukuoro laulaisi taustalla. Tehoa voisi vielä lisätä juottamalla joulupukki humalaan, jolloin sika esiintyisi edukseen hänen rinnallaan.