Si­joi­tus­ra­has­tot voivat hyvin

Oulu Suomalaiset sijoitusrahastoyhtiöt ovat tyytyväisiä kehitykseen, vaikka maailmantaloudessa onkin vaikeaa.

Oulu Suomalaiset sijoitusrahastoyhtiöt ovat tyytyväisiä kehitykseen, vaikka maailmantaloudessa onkin vaikeaa. Suomen Sijoitusrahastoyhdistys ry:n toiminnanjohtajan Markku Savikon mukaan aiempaa heikommat talouskehityksen ajat eivät ole mitenkään ankarasti rusikoineet rahastoyhtiöitä.

Huhtikuussa suomalaisiin osakerahastoihin tuli 136,1 miljoonaa euroa uutta rahaa ja korkorahastoihin 210,2 miljoonaa euroa.



Eurooppa-rahastot houkutelleet eniten


Eniten rahaa on tullut Eurooppaan sijoittaviin osakerahastoihin, huhtikuussa 58,3 miljoonaa euroa. Suomalaisiin osakerahastoihin tuli 6 miljoonaa euroa.

Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen koko tosin pieneni maaliskuusta 128,5 miljoonalla. eurolla ja oli huhtikuun lopussa runsaat 15 724 miljoonaa euroa. Osakerahastojen osuus oli huhtikuussa 37,8 prosenttia ja korkorahastojen osuus 58,3 prosenttia.

Markku Savikko sanoo, että ennen kaikkea osakerahastojen käyttö seuraa yleisiä pörssi-indeksejä kuin hai laivaa.

Kun pörssissä menee huonommin, myös sijoitusrahastoihin suhtaudutaan luonnollisesti varovaisemmin. Sijoittajilla on tapana lisätä panostuksia kun kurssit menevät ylöspäin ja vähentää niitä, kun kurssit lähtevät alaspäin.

Sijoittajat ovat oppineet korkorahastojen merkityksen, ja niiden suosio on ollut viime aikoina varsin suuri. Korkorahastoja suositaan epävakaina aikoina vähäriskisyytensä takia. ”Lyhyen koron rahastot ovat parkkipaikkoja, joissa voi odotella markkinatilanteen selkeytymistä”, Savikko kuvailee.
Piensijoittajat ovat epäluuloisia, vaikka heidän tietämyksensä sijoitusrahastoista ja taidot ovatkin lisääntyneet. ”Karu ja valitettava tosiasia on, että ammattilaiset osaavat käyttää sijoitusrahastoja, mutta luonnolliset henkilöt (tavalliset kansalaiset) eivät osaa käyttää niitä maksimaalisesti säästämisessään, Savikko sanoo.

Instituutiorahaa on jopa yli 60 prosenttia rahastojen arvosta, muu on sitten kotitalouksien rahaa. Huhtikuussakin sijoitusrahastoihin tulleesta rahasta pääosa on Savikon veikkauksen mukaan instituutioiden rahaa. ”Piensijoittajat ovat pelokkaita, eivätkä tee oikein yhtään mitään”, hän luonnehtii.

Monet yhtiöt kauppaavat sijoitusrahastojaan hyvinkin ponnekkaasti kuluttajille puhelinmarkkinoinnilla. ”Se on informaatiokysymys. Sijoitusrahastopuolella pääsee pienellä rahalla usean yhtiön osakkaaksi.

Suomeen rekisteröityjä sijoitusrahastoja on noin 270 ja sen lisäksi suomalaisille sijoittajille on tarjolla yli 1 000 ulkomaista rahastoa. Niiden tavoitteet ja strategiat saattavat poiketa huomattavastikin toisistaan.

Valinnan vaikeutta on vähintäänkin riittävästi. Savikko neuvoo sijoittajia vertailemaan samantyyppisiä rahastoja. Hänen mielestään kuluilla ei ole merkitystä. ”Meitä moititaan siitä,että kulut ovat suuria. Tämä on hyvin säänneltyä puuhaa ja ei esimerkiksi ole ihan halpaa kertoa joka päivä sijoittajille, miten heidän rahansa on menestynyt”, Savikko puolustaa.

Savikko toteaa, että rahastoja tulee ja menee, mutta niiden määrä on koko ajan kasvamassa. Rahastojen määrät vähenevät senkin takia, että isot ostelevat ”irrallaan kulkevia” yhtiöitä. ”Harva se päivä putkahtaa uusia rahastoja vanhojen tilalle”.

Ilmoita asiavirheestä