Suomi paistattelee vuodesta toiseen maailman vähiten korruptoituneiden maiden kärkipäässä. Siitä on syytä olla tyytyväinen, sillä korruptio ja rikollisuus vahingoittavat vakavasti yhteiskuntia, syövät elinvoimaa ja rapauttavat luottamusta.
Transparency Internationalin arvioinnissa vähiten korruptoituneista maista Suomen edelle menivät viime vuonna vain Tanska ja Uusi-Seelanti, jotka jakoivat ykkössijan. Suomen viime vuoden sijoitus kuitenkin tipahti pykälällä edellisen vuoden kakkossijaan nähden.
Alhaisen korruption mailla on kolme yhteistä piirrettä. Niissä kaikissa on avoin hallinto, laaja lehdistönvapaus ja riippumaton tuomioistuinlaitos. Kehitys ei välttämättä kulje koko ajan parempaan suuntaan. Pelkästään Euroopassa on useita maita, joissa populistiset poliitikot pyrkivät rajoittamaan ja ovat myös rajoittaneet lehdistönvapautta, tuomioistuinten riippumattomuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
Suomen sijoitus on useita vuosia pysytellyt kolmen parhaan joukossa ja on ollut välillä ykkönen. Listaus voi muuttua nopeasti. Näin kävi vuonna 2009. Tuolloin Suomen sijoitus tippui kuudenneksi vaalirahajupakan takia. Lakia vaalirahoituksesta tarkennettiin noiden tapahtumien jälkeen.
Nyt puolestaan on pelättävissä, että poliisia vastaan käydyt oikeudenkäynnit, julkisiin hankintoihin liittyvät talousrikosepäilyt ja jopa pääministeri Juha Sipilään (kesk.) kohdistuvat jääviysepäilykset voivat vahingoittaa Suomen hyvää mainetta.
Suomessa on toistuvasti kiinnitetty huomiota rakenteisiin piiloutuvasta korruptiosta, joka ei näy Transparency Internationalin mittauksissa. Korruptiiviseen käyttäytymiseen altistavia tekijöitä on myös meillä. Ne elävät sitkeästi.
Taloudellista ja poliittista valtaa voidaan käyttää väärin pienen suljetun piirin tai verkoston hyväksi, vaikkakin lain kirjainta noudattaen. Myös poliittiset virkanimitykset rikkovat yhdenvertaisuutta.
Poliittisista virkanimityksistä ketjuttuvine paketteineen ei paljosta puheesta huolimatta ole päästy kokonaan eroon. Pitkäkestoisesta taloudellisesta ja poliittisesta vaikutusvallasta pidetään kiinni.
Poliisin muutaman vuoden takaisen korruptiorikollisuutta tarkastelleen selvityksen mukaan erityisesti paikallisessa päätöksenteossa on piirteitä, jotka altistavat korruptiolle. Näin on olosuhteissa, joissa päättäjien etu menee lähellä paikallista etua, joka saa laajaa hyväksyntää. Kuntatasolla kaksoisroolit ja hyvä veli -verkostot altistavat rakenteelliselle korruptiolle palveluntarjoajia valittaessa.
Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevat epäilyt ovat aina vahingollisia niin yrityksille kuin yhteisöille erityisesti maineen menetyksen takia.
Kansainvälisesti mairittelevista sijoituksista huolimatta kotipesässä riittää töitä läpinäkyvyyden ja reilun pelin noudattamisessa. Mielenkiintoinen on ajatus, että korruptiorikosten vähäisyys johtuu pikemminkin siitä, että korruption torjunnassa on puutteita kuin siitä, että olisimme niin nuhteettomia.
Pääkirjoitus