Suomalaisten rahaa liikkuu nyt etenkin sijoitusrahastoihin. Toiveet ovat korkealla, mutta samaan aikaan markkinat ovat tulossa levottomiksi ja dollari laskee.
Sijoitusrahastojen suosio on Suomessa viime vuodet ollut huimassa kasvussa. Eikä se ole ihme. Suuri osa väestöstä on pystynyt keräämään itselleen varallisuutta, ja rahastot ovat tuntuneet vakailta ja hyviltä sijoituskohteilta. Ei tarvitse pohtia yksittäisten osakekurssien kehitystä, kun rahastojen sijoitukset on hajautettu eri kohteisiin. On vain luotettava siihen, että rahastoja hallinnoivat yhtiöt ja ammattisijoittajat tekevät hyviä sijoituksia.
Viime vuosina luottamusta sijoitusrahastoihin on lisännyt osakekurssien sitkeä nousu. Teknologiayhtiöt eivät ole toipuneet pörssikuplansa puhkeamisesta jokunen vuosi sitten, mutta muilla aloilla on noustu niidenkin edestä. Lisäksi rahastojen kautta riskejä voi hajauttaa eri aloille ja eri puolille maailmaa.
Näin on syntymässä tilanne, jossa suomalaisten sijoitukset rahastoihin ylittävät maan pankkitileillä olevan rahamäärän. Se on uusi, merkittävä ilmiö.
Suomalaisten yhtiöiden hallinnoimissa rahastoissa on jo yli 50 miljardia euroa. Kun kotitalouksien osuus tästä on 15 miljardia, se tarkoittaa, että työeläkeyhtiöt ja muut ammattisijoittajat ovat lihottaneet suomalaisia rahastoja. Tätä kautta sijoitusrahastoista itsestään tulee myös yhä merkittävämpiä vaikuttajia rahamarkkinoilla.
Toistaiseksi rahastot ovat yleisesti ottaen olleet turvallisia ratkaisuja. Talousuutiset maailmalta kertovat kuitenkin siitä, että pääoma hakee jo vähän levottomastikin kohteita, joissa sen arvo säilyisi.
Pörsseissä on viime päivinä nähty äkkinäisiä laskuja, jotka kuitenkin ovat tasaantuneet. Paniikkia ei ole näkyvillä, mutta levottomuus markkinoilla on selvästi lisääntynyt. Piensijoittajille hyvä neuvo on pelata varman päälle: osakerahastoissa on aina olemassa riski sijoituksen arvon laskusta.
Käsillä on juuri nyt melkoisesti arvaamattomia tekijöitä. Etenkin Amerikan markkinat ovat hermostuneita. Yhdysvaltain keskuspankin äskeinen koronnostopäätös jätti markkinat pohtimaan seuraavia askeleita. Keskuspankin uudella johdolla on täysi työ luottamuksen saavuttamisessa.
Samaan aikaan Yhdysvaltain dollarin arvo on laskenut nopeasti. Se helpottaa amerikkalaista teollisuutta, mutta vastaavasti tuottaa tuskaa muualla. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuus tekee kauppoja dollareilla, ja se tietää suuria menetyksiä valuuttakurssin heikkenemisen takia.
Yhdysvaltain budjetin huikea alijäämä alkaa myös olla rakenteellinen riski koko kansainväliselle talousjärjestykselle. Tähän yhdistyy öljyn hinnan raju nousu ja huoli siitä, kuinka poliittinen tilanne Iranissa kehittyy.
Näissä oloissa jokseenkin varmana voi pitää vain sitä, että markkinoiden tulevaisuus on epävarma. Koska pörssikurssit ovat muutenkin aina jonkinlaisessa aaltoliikkeessä, pitkän kurssinousun päättyminen ei olisi mikään ihme.
Samalla yhden huoli voi olla toisen onni: öljyn kova hinta voi hyydyttää yleistä kasvua mutta nostaa esimerkiksi Venäjän taloutta.
Pankkitileillä makaava raha ei tuota juuri mitään, mutta se on ainakin tallessa. Monilla suomalaisilla on nyt sijoitushaluja. Ajat ovat yleisesti ottaen olleet hyviä jo pitkään. Mutta on syytä toivoa, että teknokuplasta on opittu jotain: sijoitusneuvojen on oltava vastuullisia, ja odotuksissa on hyvä pitää jalat maassa.