Kittilän tuore kultakaivos harkitsee jo nyt vahvasti tuotannon laajentamista. Kullan hinta näyttää jatkavan reipasta nousuaan ja tavara suorastaan revitään käsistä. Näin kuvailee kaivoksen hyvää alkuvauhtia kanadalaisen omistajayhtiön Agnico-Eaglen Euroopan toimintojen johtaja Ingmar Haga.
Kultahuumaa jaettiin toden teolla torstaina, kun vuoden alussa tuotantonsa aloittanut kaivos vihittiin virallisesti käyttöön. Paikalle oli lennätetty omalla tilauskoneella Kanadasta pitkälti toistasataa sijoittajaa ja yhtiön osakasta.
"Kullasta maksetaan nyt 970 dollaria unssilta, kun tuotannon kannattavuuden raja on noin 350 dollarissa", kertoi Agnico-Eaglen toimitusjohtaja Ebe Scherkus. Yksi unssi on 31,1 grammaa.
Hinnannousun ei kuitenkaan haluta jatkuvan loputtomiin. Joissakin arvioissa hinnan on laskettu kipuavan jopa 2 000 dollariin unssilta. Scherkuksen mukaan se merkitsisi, että myös ympäröivä maailma olisi melko toisenlainen. Hän viittasi maailmantalouden alamäkeen, jonka vauhdin yksi mittari on juuri kulta.
Taloudellinen epävarmuus on keskeinen syy siihen, että sijoittajien kiinnostus kultaan on kova. Myös Yhdysvaltain suurvelkoja Kiina on alkanut ostaa kultaa keskuspankkinsa reserveihin. Painetta lisää, että kullan tuotanto hiipuu pari kolme prosenttia vuodessa vanhojen kaivosten ehtyessä.
Uusia kaivoksia tulossa
Kittilän Suurikuusikon kaivos saadaan täyteen vauhtiin tänä kesänä. Vuosituotannon lasketaan nousevan 5 000 kiloon. Haga puhuu kuitenkin jo nyt tuotannon merkittävästä lisäämisestä. Laajentamiseen tähtäävät selvitykset valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Kaivos työllistää tällä haavaa noin 250 ihmistä.
Suurikuusikon vihkinyt työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on vakuuttunut, että Suomesta on tulossa todellinen kaivosmaa.
"Tärkeimmät hankkeet etenevät hyvin. Kittilän ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen lisäksi ainakin neljä muuta lähtee melko varmasti lähivuosina liikkeelle."
Hän mainitsi muun muassa Kolarin ja Ruotsin Pajalan alueen rautamalmin, Kevitsan nikkelin ja Soklin fosfaatin. Pekkarisen mukaan tulevat hankkeet ovat luomassa tuhansia uusia työpaikkoja etenkin Itä- ja Pohjois-Suomeen.