Metsäsijoittaja Juhani Pääkkö ei ole huolissaan, vaikka suomalainen metsäteollisuus kuohuu nyt pahasti Venäjän puutullien takia.
"Puu on niin monikäyttöistä, että jos paperin teko loppuu, niin muut mahdollisuudet varmasti hyödynnetään. Enemmän se uhkaa työpaikkoja metsäteollisuudessa, mutta niitähän voi syntyä bioenergian puolelle. Nytkin puuta kannattaa näillä hinnoilla polttaa. Pidän metsää aika turvallisena sijoituskohteena kaikesta huolimatta."
Oululaisella Pääköllä on eri puolilla Pohjois-Suomessa noin 500 hehtaaria eritasoista metsämaata, josta hän huolehtii aktiivisesti.
Pääkkö on hankkinut metsänsä ostamalla. Hän on monessa mukana oleva yrittäjä ja taustaltaan myös Pyhännällä toimivan Maustajan ketsuppitehtaan perustaja.
Pääkkö myy sijoitusmetsiensä puut pystykauppana, mutta metsänhoitotyöt kuten istutuksen ja lähes kaikki metsänraivauksen kanssa hän pyrkii tekemään itse. "Viikko keväällä ja kaksi viikkoa syksyllä tehdään metsänhoitotyötä."
Hankintahakkuita hän ei juuri ole tehnyt, niitä on hankalaa hoitaa kaupungista käsin.
Myynti menee
markkinoiden mukaan
Pääkön mielestä moitteet siitä, että metsänomistajat eivät möisi puuta, eivät pidä paikkaansa. "Se on mielestäni väärä syytös. On loppujen lopuksi vähän tiloja, jotka panttaavat metsänmyyntiä."
Puukaupassa vallitsevat metsänomistajan kannalta syklit, jotka eittämättä määräävät mahdollisuuksia puunmyyntiin. Pääkön mielestä sellainen metsänomistaja teki oikein, joka viime vuonna hyvään hintaan myi puuta ja pitää nyt taukoa.
"Kun viime vuonna myin puuta, tänä vuonna siihen ei ole tarvetta. Seuraavat isommat myynnit tulevat minulla harvennusmetsiin viiden vuoden päästä", Pääkkö arvioi.
Pääkön mielestä puukauppa kävi viime vuonna ylikierroksilla. Silloin hinnat olivat huippukorkealla etenkin tukkikaupassa. Tänä vuonna on niin, että kuitupuupinoihin nostellaan myös tukkipuuta. Sahojen kukoistus ei ole tänä vuonna jatkunut.
Juuri nyt viimevuotiset ylikierrokset jarruttavat myyntiä tänä vuonna. "Jos naapuri kehuu, että viime vuonna tukkipuusta sai 20 prosenttia parempaa hintaa, on selvää, että ei sitä nyt mielellään lähde myymään."
Pienikin erä kelpaa ostajille esimerkiksi hankintakaupassa, mutta mitä isompi kertamyynti on, sitä isomman hinnan saa. "Sehän johtaa siihen, ettei puuta kannata myydä joka vuosi. Jos myyn viiden vuoden välein, saan isomman hinnan", Pääkkö sanoo.
Pääkkökin on sitä mieltä, että alle 50 hehtaaria omistavilla metsänomistajilla puunmyyntisykli on varmasti tätä harvempi, ehkä kymmenen vuotta. "Se kyllä heikentää puuhuoltoa. Yhteismetsien perustaminen jo pirstoutumisen estämiseksi olisi tärkeää, ja siihen pitäisi yhteiskunnan satsata. Perikunnat voisivat perustaa myös yhtymiä metsänhoitoon", Pääkkö sanoo.
Puuhuolto saattaisi hänen mielestään toimia jonkin verran paremmin, jos sellupuusta maksettaisiin pikkuisen enemmän.
Valmiin sellun hinnassa
puun osuus pieni
"Sellun hinnassa puun kantohinta on niin pieni osa lopputuotteen hinnasta, että kuitupuun hintaa olisi varaa nostaa, jos kerran Venäjältä kannattaa tuoda puuta ja maksaa siitä enemmän."
Pääkölle metsä on ollut lapsuudesta lähtien tärkeä ja mieluinen ympäristö. Välillä metsäasiat jäivät vähemmälle huomiolle, mutta viimeiset 15 vuotta hän on hyörinyt metsissä. Hänen mukaansa metsään sijoitetaan pitkällä tähtäimellä.