Hyvinvoiva parisuhde tuottaa arvokkaimmat hedelmät. Säästöt kohdistuvat niin henkilökohtaiseen talouteen kuin yhteiskuntaankin.
Parisuhde on kannattava sijoitus eurotietoisellekin. Tätä mieltä on teologian tohtori Hanna Ranssi-Matikainen.
– Perheen ja parisuhteen hyvinvointi liittyy paitsi henkilökohtaiseen elämänlaatuun myös yksilön talouteen ja koko yhteiskunnan kustannuksiin. Kaikkia näitä voitaisiin kohentaa parisuhteita tukemalla, Ranssi-Matikainen väittää.
Parinkymmenen vuoden parisuhdetyön kokemuksella Ranssi-Matikainen pitää perheessä elämistä yhtenä suomalaisten kipukohtana.
– Olemme rakentaneet kulttuurin, jossa satsataan yksilöihin. Emme ole kovin hyviä olemaan toistemme läheisyydessä, ja luovumme yhteisöllisestä identiteetistämme helpommin kuin monissa muissa kulttuureissa, Parempi avioliitto -järjestöä luotsaava Ranssi-Matikainen sanoo.
Vaikka avioerot ovat Suomessa tavallistuneet, niiden kipeys ei Ranssi-Matikaisen mukaan ole poistunut mihinkään.
– Lauman tai yhteisön vaihtaminen on aina iso prosessi. Varsinkin hylätyksi tullut tarvitsee aikaa asian käsittelemiseen.
Suomalaisten parisuhdetaidot ovat kyllä kohentuneet, ja etenkin nuoret ovat Ranssi-Matikaisen mielestä rehellisiä kommunikoijia.
– Nuoret kuitenkin pelkäävät sitoutumista ja tulevaisuutta ylipäätään enemmän kuin ennen. Perheinstituution epävarmuus on iskostunut meihin kaikkiin. Niin monella on huonoja kokemuksia perheessä elämisestä.
Silti jokaisella on Ranssi-Matikaisen mukaan inhimillinen tarve olla jollekin se erityisin ihminen ja tulla hyväksytyksi.
– Siksi parisuhdeinstituutio säilyy elinvoimaisena kulttuurista riippumatta. Sitä moni ihminen myös etsii joko enemmän tai vähemmän tietoisesti.
Parisuhteet ja yhteiskunnan muu elämä hengittävät samaan tahtiin.
– Parisuhteeseen heijastuu koko elämän kirjo, kuten lasten päivähoito, omien vanhempien vanheneminen, lasten sairastaminen, työttömyys tai työpaikkakiusaaminen.
Yhtä lailla suhteen hyvin- tai pahoinvointi heijastuu takaisin yhteiskuntaan.
– Hyvinvoiva perheyhteisö luovuttaa hyvinvointia työyhteisöön, naapuriyhteisöön ja sukuyhteisöön. Samoin käy silloin, kun suhteen kulissit pettävät. Vaikka parisuhdetta pidetään yksityisasiana, jotakin siitä tihkuu aina muuallekin.
Tämä näkyy lopulta myös euroissa. Miten?
Työn tuottavuus
Parisuhde vaikuttaa työn tehokkuuteen yhtä lailla kuin palautuminen ja hyvä unikin.
– Töissä on vaikea olla luova ja tehokas, jos kotona ei pysty latautumaan. Aivot eivät jaksa kuormitettuina antaa töissä parastaan.
Ihminen, joka elää kunnioittavassa parisuhteessa saa todennäköisemmin töissäkin enemmän irti itsestään kuin latistavassa parisuhteessa elävä.
– Jos työpaikalla joku käyttäytyisi samoin kuin monessa parisuhteessa käyttäydytään, sitä käsiteltäisiin työpaikkakiusaamisena. Kodin seinien sisäpuolella ikävä, nokkiva ja masentava puhe voi sen sijaan olla arkipäivää.
Lasten hyvinvointi
Parisuhde luo pohjan lasten hyvinvoinnille.
– Elämänkaarensa alkupäässä ihminen vasta harjoittelee niitä taitoja, joiden kannattamina hän voi ponnistaa kohti omien kykyjensä hyödyntämistä. Kodin rohkaiseva tunneilmasto tarjoaa tähän hyvän perustan.
Jos lapsi saa kokea, että hänen tarpeisiinsa vastataan, hän on tärkeä ja hänen toiveensa otetaan tosissaan, hänellä on aikuisena paremmat edellytykset onnistua myös parisuhteessaan.
– Jos ihmisellä on hyvät lähtökohdat, hän todennäköisemmin valitsee parisuhteen, jossa tulee kunnioitetuksi. Mutta jos ihminen on saanut koko lapsuutensa kokea ala-arvoista käytöstä, hänen on helpompi valita kaltoin kohteleva puoliso vain siksi, että kohtelu tuntuu tutulta, Ranssi-Matikainen sanoo.
Henkinen hyvinvointi
Alistaminen ja kaltoinkohtelu parisuhteessa altistavat masennukselle.
– Turvallisuuden puute aiheuttaa parisuhteessa usein mustasukkaisuutta ja riippuvuuksia, jotka lisäävät pahoinvointia arjessa. Osa ihmisistä kestää nämä pettymykset toisia paremmin, osa ei kestä ja masentuu, Ranssi-Matikainen sanoo.
Myös lapsuudessa koettu alistaminen, tuen puute ja toistuva mitätöiminen altistavat masennukselle. Turvallinen lapsuus suojaa Ranssi-Matikaisen mukaan lasta elämässä eteen tulevilta pettymyksiltä ja antaa sitkeyttä vaikeuksien ylittämiseen.
– Turvaton on ikään kuin joutunut käyttämään mielen vararavinnot jo ennen aikojaan.
Fyysinen terveys
Raskaan tunnetaakan kantaminen sairastuttaa usein myös kehon. Miten – se on jokaisella yksilöllistä.
Siksikin tunnetaitojen opettelu parisuhteessa ja muissa ihmissuhteissa on Ranssi-Matikaisen mielestä tärkeää.
– Tunteiden käsittely edellyttää aina riittävästi turvallisuutta, tapahtuipa se kotona tai työpaikalla.
Ranssi-Matikaisen mukaan hyvä parisuhde on kannustin myös omasta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen.
– Tutkitusti monet tyytyväiset parit haluavat säilyttää itsensä hyvässä kunnossa myös toinen toistaan varten, että voisivat pitkään voida yhdessä hyvin.
Talous ja asuminen
Erot käyvät kalliiksi. Kuluista suurimpia ovat asumiskulut.
– Jos eron jälkeen monia asioita tarvitaan tuplaten, kulutus lisääntyy. Se on toki kansantalouden kannalta hyvä asia mutta maapallon kestävyyden kannalta ei välttämättä paras ratkaisu.
Ranssi-Matikainen huomauttaa, että yksinhuoltajuus kasvattaa tutkitusti köyhyysriskiä.
– Olemme Suomessa luoneet vahvan mallin kahden huoltajan elintasostandardista eli siitä, mitä aineellisia elementtejä hyvän elämän pitäisi sisältää. Yksinhuoltajana saattaa olla vaikea vastata näihin tarpeisiin. Siksi perheitä ja parisuhteita kannattaa tukea ihan jo talousmielessäkin.
Säännölliset kutsut kursseille
Hanna Ranssi-Matikaisen mielestä Suomessa tarvittaisiin enemmän tukea parisuhteisiin sekä ennaltaehkäisevästi että elämän siirtymä- ja kriisivaiheissa.
– Eivät kaikki lähde parisuhdekursseille. Tuen pitäisi olla hienovaraista, kannustavaa ja helposti tavoitettavaa. Kolmas sektori ja neuvolat ovat tässä mielestäni avainasemassa.
Ranssi-Matikaisen mukaan yhteiskunnan pitäisi tarjota tukea erityisesti elämän siirtymävaiheisiin. Kutsuja voisi lähettää kuin syöpäseulontoihin: tarjolla olisi aiheeseen sopivaa kirjallisuutta, kursseja ja keskusteluapua matalalla kynnyksellä.
Apua pitäisi olla nopeasti tarjolla myös kriisitilanteisiin.
– Moniin asioihin annetaan ja saadaan koulutusta, mutta siihen, mikä vaikuttaa eniten ihmisen koettuun hyvinvointiin ja henkilökohtaiseen talouteen, eli parisuhteeseen ja perheeseen, yhteiskunta ei tällä hetkellä tarjoa mitään koulutusta.
Huolehdi ensin itsestäsi
Parisuhteen kohentaminen lähtee usein itsestä huolehtimisesta, sillä oma hyvinvointi määrittää, paljonko rahkeita riittää parisuhteeseen panostamiseen.
Hanki ympärillesi sinua voimaannuttavia asioita. Parhaimmillaan pystyt sen seurauksena katsomaan parisuhdetta vähän etäämmältä ja tekemään tarvittavia muutoksia.
Parisuhteen paradoksi on, että vain itseään voi muuttaa. Älä siis odota, että toinen muuttuu ensin. Kun oma käytös muuttuu, se pakottaa myös toisen osapuolen muuttumaan – ei heti, mutta vähitellen.
Mieti, vaaditko toiselta enemmän kuin itse annat. Parisuhde toimii toisella logiikalla: kun annat, myös saat.
Muistele, mitä kumppanisi on pyytänyt sinulta toistuvasti ilman, että olet toteuttanut hänen pyyntöään. Toteuta kumppanisi toive ja osoita siten, että hän on sinulle tärkeä ja olet kuullut hänen toiveensa.
Älä pelkää pyytää apua tai kertoa omia toiveitasi. Jos kertoisit suoraan, mitä kaipaat, toisen olisi myös helpompi toteuttaa se. Kerro se kuitenkin perustellen, miksi asia on sinulle tärkeä. Älä syytä, velo tai vaadi.
Iloitse pienistä asioista. Jos toinen yrittää tehdä hyvää, huomaa se, äläkä vain pidä sitä itsestäänselvyytenä. Silmiin katsominen ja hymy kertovat, että olet huomannut puolisosi.