Sijaispula vaikeuttaa tehohoitoa ja sädehoitoa Oulun yliopistosairaalassa. Johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoi maanantaina sairaanhoitopiirin valtuustolle tilinpäätöskokouksen tiedotustilaisuudessa että kaksi tehohoidon potilaspaikkaa on jäämässä pois käytöstä, koska kesäksi ei ole saatu riittävästi sijaisia.
Suuria vaikeuksia on myös syöpäpotilaiden sädehoidossa, mutta hoito pyritään turvaamaan erikoisjärjestelyillä.
Oysin teho-osastoilla on jo tällä hetkellä niin kova ruuhka, että sovittuja ohitusleikkauksia on jouduttu siirtämään. Työntekijöiden lisääntyneet sairauspoissaolot ja pula sijaisista vaikeuttavat toimintaa entisestään. Stressistä ja työuupumuksesta kertova työntekijöiden sairastaminen vaihtelee voimakkaasti Oysin eri toimintayksiköissä.
Tehohoidon tarvetta lisäävät Pohjois-Suomessa vanhenevan väestön hoito sekä tehohoitoa vaativien potilaiden keskittyminen Oysiin.
Haasteisiin varaudutaan mittavalla, noin 84 miljoonan euron investointiohjelmalla, joka jakaantuu seuraavalle kymmenvuotiskaudelle.
Leikkaus- ja tehohoidon yksikköön on tulossa kymmenen miljoonan euron investointi. Muita hoidon kapeikkoja ovat johtaja Pentti Silvolan mukaan neurologinen kuntoutus ja vuodeosastojen saneeraus, jotka myös ovat lähivuosien investointiohjelmassa.
Myynnin kasvu nosti
palkkakustannuksia
Vaikka sairaanhoitopiirin sairaaloissa hoidettiin viime vuonna enemmän potilaita ja kulutettiin myös enemmän rahaa kuin edellisvuoden aikana, vuoden 2002 tilikauden tulos oli 1,8 miljoona euroa.
"Viime vuosi oli voimakkaan venymisen vuosi, jolloin tehtiin rajusti töitä. Henkilökunnan määrä ja palkkakustannukset kasvoivat, mutta myös palveluja tuotettiin entistä enemmän. Hoitoa odottavien potilaiden määrä laski jo viime vuonna, ja tänä vuonna jonot ovat edelleen lyhentyneet", Silvola kertoi.
Huhtikuun lopussa hoitoon pääsyä odotti 12 650 potilasta eli 417 potilasta vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Jonoja lyhennettiin osaksi omin ponnistuksin, osaksi kansalliseen terveysprojektiin liittyvän lisärahoituksen turvin.
"Sairaanhoitopiirin talous on hallinnassa, mutta työ ei ole ollut helppoa, eikä ole jatkossakaan", Silvola sanoi.
Silvola kiitteli jäsenkuntia aktiivisesta osallistumisesta terveystalkoisiin.
"Jäsenkunnat ovat panostaneet erikoissairaanhoitoon selkeästi enemmän kuin Suomen kunnat keskimäärin."
Myynnin kasvu vahvisti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin markkina-asemaa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana. Viime vuoden toiminnan tuotosta 66,6 prosenttia kertyi palvelujen myynnistä jäsenkunnille, mutta myös muille sairaanhoitopiireille myyntiin palveluja enemmän kuin edellisvuonna.
Tilikauden menoista suurimman osan lohkaisivat henkilökunnan palkat. Johtajaylilääkäri Lauri Nuutisen mukaan menoja kasvattivat myös muun muassa leukemiapotilaiden, infektiopotilaiden ja tehohoitopotilaiden määrän lisääntyminen ja kalliit uudet hoidot sekä aikuistyypin diabeteksen jyrkkä lisääntyminen.
7 500 huoneesta
nuuskittu hometta
Valtuustoa puhuttivat myös Oysin homeongelmat. Teknillisen johtajan Heikki Salumäen mukaan homeongelmien korjaaminen 30 vuotta vanhassa rakennuskompleksissa aloitettiin 1990-luvun alussa.
"Vuodesta 1999 lähtien on tehty melkoinen määrä selvityksiä ja korjauksia. Talon kaikki 7 500 huonetta on käyty läpi. Niistä 1,7 prosentissa oli vesivaurioita ja homeongelmia. Korjaustöihin on ryhdytty ripeästi. Selvityksissä on tukeuduttu Oulun aluetyöterveyslaitoksen, VTT:n ja Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen johtajan Kari Reijulan apuun ja asiantuntemukseen", Heikki Salumäki kertoi.
Salumäen mukaan myöskään Oulun lääninhallitus ei havainnut omissa selvityksissään vitkuttelua Oysin homeongelmien korjaamisessa.
"Vesivauriot ovat vanhojen rakennusten ongelma. Kun yksi paikka korjataan, jossain syntyy uusia vaurioita. Tärkeintä on estää niiden kehittyminen homeongelmiksi. Huippu on jo ohitettu ja ongelmat ovat vähentyneet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ottamassa käyttöön homenongelmien hoidossa samanlaisen järjestelmän, joka meillä on ollut neljä vuotta", Heikki Salumäki kertoi.