Oulu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut Suomessa 2-5 prosentin vuosivauhtia jo kymmenen vuoden ajan. Samaan aikaan pula sijaisperheistä on vain syventynyt ja laitoshuollon suhteellinen osuus on kasvanut.
Suomen sijaishuolto on laitosvaltaisempaa kuin monessa muussa Pohjoismaassa. Stakesin tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle oli vuonna 2006 sijoitettuna 15 628 lasta ja nuorta. Sijoitetuista lapsista 35 prosenttia oli sijaisperheissä, kun vastaava luku on esimerkiksi Ruotsissa 72 ja Norjassa 85 prosenttia.
Oulun seudulla perhehoidon osuus on sen sijaan kasvanut muihin suurimpiin kaupunkeihin verrattuna. Tällä hetkellä kaikki perhehoitoa tarvitsevat on saatu sijoitettua.
"Kuuden suurimman kaupungin vertailussa sijaishuollon kustannukset olivat alle 18-vuotiasta kohden edullisimmat perhehoitovaltaisuuden vuoksi. Tämä on tietoinen linjaus: lapsella on oikeus saada kodinomaiset olosuhteet ja pidempiaikaisia ihmissuhteita", toteaa Oulun kaupungin lastensuojelun palveluyksikköpäällikkö Sisko Pirilä-Karlström.
Viime vuonna Oulun seudulla oli sijoitettuna 449 lasta, joista185 oli sijaisperheissä ja 264 laitoshoidossa. Pirilä-Karlström haluaisi kääntää suhdeluvun toisin päin, jolloin yli puolet lapsista sijoittuisi perhehoitoon ja alle puolet laitoshoitoon.
Selvästi halvempaa
Perhesijoituksien ongelmana on se, että tarvittaisiin laaja kirjo erilaisia perheitä, sillä lapselle pyritään aina hakemaan perhe, joka pystyy parhaiten vastaamaan hänen tarpeisiinsa.
Sijaisperheitä oli Oulussa viime vuonna 100, mutta lisää tarvittaisiin. Pirilä-Karlströmin mielestä perheiden rekrytointia olisi lisättävä, koulutusta tehostettava ja perhehoitajien hoitopalkkioiden korotuksia mietittävä sekä lisättävä myös perheiden henkistä tukemista.
"Jotta sijaisperheet jaksaisivat työssään, he tarvitsevat tietoa päihde- ja mielenterveysongelmista sekä erilaisista käytöshäiriöistä", Pirilä-Karlström toteaa.
Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen aluetoimiston johtaja Anne Karppinen ihmettelee, miksi useimmat kunnat sijoittavat edelleen pääsääntöisesti laitoshoitoon, vaikka sijaisperhehoito on huomattavasti halvempi ratkaisu.
"Jos kustannukset sijaisperheessä olisivat vuodessa 12 000 euroa sijaisperheessä, niin lapsen sijoittaminen laitokseen maksaisi lähemmäs 50 000 euroa", hän havainnollistaa.
Kontrollia lisättävä
Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon asiantuntijan Seppo Sauron mielestä perhehoitoon olisi saatava lisää resursseja ja sitä olisi kehitettävä monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi paremmin ongelmalapsien tarpeita.
Sauro lisäisi myös sijaisperheiden "myönteistä kontrollia", koska kyse on yhteiskunnan sijoittamista lapsista, viranomaistenkin täytyy pitäisi tietää, missä mennään.
"Lastensuojelulapset herättävät monenlaisia tunteita niin ammattilaisissa kuin muissakin ihmisissä. Olisi naiivia luulla, että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa", hän muistuttaa.
Perhehoitolain uudistus on mukana nykyisessä hallitusohjelmassa ja sen toivotaan täydentävän lastensuojelulakia. "Toivoisin, että sijaisvanhemmuudesta karsittaisiin hyväntekeväisyyden leima ja kehitettäisiin sitä ammatillisempaan suuntaan."
Pelastakaa Lapset ry. vetää parhaillaan Oulussa Pride-ryhmäkoulutusta sijaisperheeksi ryhtymistä harkitseville vanhemmille Oulun ja Lapin läänissä. Mukana on viisi perhettä. Myös Oulun kaupunki järjestää syksyn aikana vastaavan koulutuksen. Tarjolla on myös perhekohtaista valmennusta.