Suomessa aloittaa vuosittain noin 250 uutta sijaisperhettä, mutta tarve olisi kaksinkertainen. Eri puolilla maata toteutetut rekrytointikampanjat eivät ole pystyneet parantamaan oleellisesti tilannetta.
"Pula sijaisperheistä on huutava", sanoo Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Anne Karppinen.
Sijaisperheitä tarvitaan kaikkialla, niin maalla kuin kaupungeissakin.
"Etsimme tavallisia perheitä, joilla elämän perusasiat ovat kunnossa. Erikoisosaamista ei tarvita, kunhan tehtävään lähtevillä on mahdollisuus antaa lapsille aikaa ja rakkautta. Valmennus ja jatkuvaa tukea tarjotaan", Karppinen lupaa.
Huostaanotetuista lapsista suurin osa sijoitetaan Suomessa ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Perhesijoitus on kunnille selvästi laitossijoitusta edullisempaa.
Sosiaalitarkastaja Timo Mäkelä Oulun lääninhallituksesta tähdentää, että osalle sijoitettavista lapsista perhe on parempi vaihtoehto, osalle ammatillinen yksikkö.
"Sijaisperheitä tarvittaisiin lisää etenkin nuorimmille lapsille. Uskon, että tilannetta voitaisiin parantaa palkkioita ja korvauksia korottamalla."
Lakiin ei ole kirjattu tarkkoja määritelmiä siitä, mitä sijaisperheeltä vaaditaan. Perheiden valinta ja valvonta toimii Mäkelän mukaan kuitenkin hyvin. Valituksia käsitellään Oulun lääninhallituksessa vuosittain vain muutamia.
Lääninhallitukset valvovat tarkkaan kuntien huostaanottojen tilannetta.
Mäkelän mukaan Oulun läänin kunnissa ei ole havaittu dramaattisia muutoksia huostaanottojen määrissä.
Pelastakaa Lapset ry:n aluejohtaja Anne Karppinen kannustaa sijaisperheeksi ryhtymistä harkitsevia ottamaan rohkeasti yhteyttä.
"Sijaisvanhemmuus, joka usein on jaettua vanhemmuutta lapsen biologisten vanhempien kanssa kyllä vaatii paljon, mutta myös antaa uutta sisältöä elämään."
Lapsen sijoitus on usein pitkäaikainen, monesti täysi-ikäisyyteen saakka kestävä. Karppisen mukaan tilanne on valitettavan monesti se, että lapsen huostaanotto syventää vanhempien ongelmia.
"Aikaisemmin lapsia otettiin huostaan lähinnä vanhempien päihdeongelmien takia", Karppinen sanoo.
ReisjärveläinenMerja Hilliaho on ollut kahden lapsen sijaisvanhempana viisi vuotta. Hän on valmis jatkamaan tehtävässä, kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä.
"Biologisia eli syntymälapsia meillä oli ennestään viisi. Heistä emme puhu erikseen omina lapsina, sillä omia ovat myös meille sijoitetut lapset", Hilliaho tähdentää.
Merja Hilliaho kokee perheeseen 5- ja 1-vuotiaina tulleiden sisarusten kasvattamisen erittäin palkitsevana.
Perhe pääsi sijaisvanhemmuuteen mukaan vähitellen, tukiperheenä ja kesälomaperheenä toimien.
"Kokemuksesta voin sanoa, että aivan tavallinen perhe kelpaa tähän työhön. Tukea saa kyllä, yksin ei mahdollisia ongelmia tarvitse pohtia. Meillä yhteistyö lasten biologisen äidin kanssa toimii myös erinomaisesti.
Hilliaho tähdentää, että rahan takia sijaisperheeksi ei kannata lähteä.
"Korvaukset voisivat kyllä olla suurempia. Useampia perheitä saataisiin mukaan, kun esimerkiksi toisen vanhemman pois jäänti työstä esimerkiksi puoleksi vuodeksi sijoituslapsen tullessa olisi taloudellisesti helpompaa."