Si­jaisomai­sia ja vir­tuaa­li­muis­te­lua

Kainuussa on menossa monta ikäihmisten palveluihin ja hyvinvointiin kohdistuvaa hanketta, todettiin perjantaina Ikäihmisen hyvä elämä Kainuussa-seminaarissa. Seminaarin järjestivät Ristijärven kunta, joka haluaa senioriparatiisiksi, ja Oulun yliopisto.

Kuva: Kirsi Haapea

Kajaani

Kainuussa on menossa monta ikäihmisten palveluihin ja hyvinvointiin kohdistuvaa hanketta, todettiin perjantaina Ikäihmisen hyvä elämä Kainuussa-seminaarissa. Seminaarin järjestivät Ristijärven kunta, joka haluaa senioriparatiisiksi, ja Oulun yliopisto.

Ristijärvellä on meneillään seniorikylähanke ja hoivayrittäjyyshanke, maakuntaliitto on saanut valmiiksi hyvinvointistrategian, yliopisto on julkistanut geronteknologiaraportin ja Kajaanin kaupungilla on alkanut uusi Metakulkuhanke.

Myös keskussairaalassa työstetään useita ikäihmisten hoitoon liittyviä hankkeita. Kajaanin ammattikorkeakoulussa voi erikoistua ikääntyvien hoitoon. Tosin erikoistuminen vanhuksiin ei houkuttele kovin monia, eikä nykyopiskelijoilla usein ole tuttavapiirissään yhtään ikäihmistä.

Sosiaali- ja terveysalan oppikirjoja vaivaava vanhuskielteisyys ja teoria siitä, että vanheneminen on pelkästään kurjuutta, vaikuttanevat asenteisiin.

Ammattikorkean eri osastoilla paneudutaan vanhusten tarpeisiin. Esimerkiksi vuoden 2001 asuntomessujen Onnela-kodin monet yksityiskohdat ovat opiskelijoiden suunnittelemia.



Työttömistä sijaisomaisia


Ristijärvi on jo lakannut tavoittelemasta teollisuusyrityksiä kuntaan ja keskittyy ikäihmisten palveluihin. Parhaillaan suunnitellaan uutta liikuntahallia nimenomaan ikääntyneiden tarpeisiin.

Kunta ottaa asumaan mielellään aktiivi-ikäisiäkin, ja muistaa kuntaan uudisrakennuksen tekeviä ja asumaan tulevia 8300 euron avustuksella henkeä kohti. Yksityisten omistamia tontteja on saatu myyntiin kohtalaisesti, rantatontteja niukasti.

Ristijärvellä kokeiltu sijaisomaistoiminta laajentuu koko Kainuuseen. Koulutus sijaisomaispalvelutyöhön on juuri alkanut. Hankevetäjä Hannu Liljeblad kertoo, että koulutusta saa yhteensä 160 kainuulaista. Se sopii erityisesti sivukylien naisille, joilta puuttuu ammattikoulutus.

Myös maahanmuuttajille koulutuksesta on kerrottu. Liljeblad uskoo, että maahanmuuttajia tulee koulutukseen sitä mukaa kun he oppivat suomea riittävästi.

Sijaisomaiskurssia pidetään perjantai-iltaisin ja lauantaisin, joten sitä käyvä ei menetä työttömyyskorvauksiaan.

"Sijaisomaispalvelu tukee ikäihmisten kotona asumista. Sijaisomainen auttaa kotona arkiasioissa, mutta ei tee hoitotyötä.

Koulutuksen avulla päästään siihen, että kunnat uskaltavat ulkoistaa hoivapalvelujaan. Sijaisomainen voi tehdä hoivatyötä joko yrittäjänä tai osuuskunnan jäsenenä, aluksi varmasti vain osa-aikaisesti."

Toinen hoivayrittäjyyden koulutushanke on hoiva-alan peruskoulutuksen saaneille suunnattu yrittäjäkurssi.

Kahdenkymmenen opiskelijan ryhmä on aloittanut Kajaanissa ja toinen alkaa Hyrynsalmella. Muihin kuntiin koulutus tulee vuoteen 2005 mennessä. Kurssin käyminen antaa valmiudet hoivakodin perustamiseen.

Alkuun on päässyt myös Kainuun hoivaverkosto-hanke, jossa 16 Kainuun noin 50 hoivayrityksestä on verkottunut yhteen.



Vanhuksille virtuaalimaailmaa


Metapolku-hanke kehittelee tietotekniikkaa ikäihmisille. Kajaanissa Elämänkulku-osahanke keskittyy laatimaan vireyttä ylläpitävää muisteluohjelmaa. Suunnitteilla on myyntiin tarkoitettu ohjelma, johon on koottu muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta nykypäivään, esimerkiksi nuoruuden ajan iskelmiä, valokuvia läheisistä.

Ohjelmaa voi käyttää yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa. Dementoitunut vanhus voi ohjelmassa palata elämässään taaksepäin ja virkistellä muistiaan. Ohjelmaa voi laajentaa nykytiedoilla esimerkiksi vanhuksen terveydentilan seurantaan.

Tietotekniikkaa muisteluun käyttää esimerkiksi VTT:n laatima entisen Sakkolan kolmiulotteinen pienoismalli, jonka sisällä pystyy liikkumaan virtuaalisesti.

Kainuuseen on tulossa ikäihmisten senioriyliopisto. Siitä metahankkeisiin osallistuva Kimmo Rusanen Kajaanin Puhelinosuuskunnasta odottaa sisältöjen tekijää ikäihmisten virtuaalipalveluihin. Viihteen merkitys palveluissa kasvaa, hän uskoo.

Elämänpolku-osahanke kehittelee paikantamista. Dementoitunut ihminen ei aina halua pitää turvaranneketta. Tunnistimen pitää olla sellainen, ettei sitä saa pois, mutta ei ihon alle laitettava sirukaan tunnu ihmisarvoiselta.

Paikantamista tarvitaan esimerkiksi sellaisissa vanhusten asuinympäristöissä, joissa voi liikkua laajalla alueella. Paikannin hälyttäisi esimerkiksi aluehälytyskeskukseen tai call centeriin, jos sen kantaja kulkee liian kauas metsään.

Ilmoita asiavirheestä