Vantaa Parasta maailmassa on oman mummon ruoka - eikä sillä niin väliä, vaikkei mummo ihan oikeasti olisikaan oma. Jos ette usko, kysykää vaikka sijaismummon lapsenlapsilta.
Mummoa tarvitaan moneen asiaan: turvalliseksi syliksi, uimaseuraksi, leikkikaveriksi, yleisöksi koulun juhliin. Vilkkaasti liikkuvassa maailmassa monen lapsen elämässä on kuitenkin isovanhemman kokoinen aukko. Siihen sujahtaa sijaismummo, jonka sydämessä on vaikka kuinka paljon tilaa lapsille.
Vantaalainen eläkeläinen Mirja Riihimaa aloitti sijaismummotoiminnan oikeastaan ihan vahingossa. Riihimaa tutustui käsityöpiirissä kenialais-suomalaiseen perheenäitiin Jane Kivilahteen, joka etsi pojilleen mummoa. Kun mummoa ei meinannut löytyä, Riihimaan kävi poikia sääliksi ja hän itse ilmoittautui vapaaehtoiseksi vaativaan tehtävään.
Seuraavana päivänä oven takana seisoivat uudet lapsenlapset.
- Pojilla oli kova mummonkaipuu, kun koulukaverit olivat kertoneet omista isovanhemmistaan. Kaikki meni alusta asti hyvin luontevasti, ja luottamus syntyi nopeasti. Minut otettiin heti perheenjäseneksi, Riihimaa kertaa kolmen vuoden takaisia tapahtumia.
Riihimaan sijaislapsenlapsia on neljä, 14-, 11-, 7-vuotiaat pojat sekä 8 kuukautinen poikavauva. Oman pojan lapset ovat ehtineet jo teini-ikään, niin että mummolla riittää hyvin aikaa uusille lapsenlapsilleen.
Lisää isovanhempia!
Puskaradion ja muutaman lehtijutun jälkeen Riihimaalle selvisi, että mummottomia lapsia ja lapsenlapsettomia mummoja on maa pullollaan. Syntyi epävirallinen sijaismummotoiminnan verkosto, johon kuuluu nyt seitsemän sijaismummoa ja -vaaria sekä 25 monikulttuurista lasta pääkaupunkiseudulla.
Lisääkin lapsia olisi, kunhan löytyisi sopivia isovanhempia. Siispä laaditaan ilmoitus: Etsitään pysyvään suhteeseen lapsirakkaita isovanhempia, jotka ovat kiinnostuneita monikulttuurisista perheistä, uusista ystävistä, leikkimisestä ja kaikista ihan tavallisista asioista.
Usein on myös niin, että perheessä lapset eivät ole ainoita, jotka isovanhempia kaipaavat.
- Jane menetti äitinsä 14-vuotiaana, ja minusta on tullut vähän niin kuin äiti hänelle. Olen opettanut, miten makaronilaatikko tehdään ja mitä sieniä voi syödä, Riihimaa nauraa.
Sijaismummouden palkkana on ainakin rutkasti hyvää mieltä ja uusia kokemuksia. Riihimaa lapsenlapsineen on lähdössä jouluna kolmeksi viikoksi Keniaan poikien sukulaisten luo. Sitä ennen hän kuitenkin ottaa vastaan Vanhuus- ja lähimmäispalvelun liiton Vuoden Isovanhempi -palkinnon, joka myönnettiin tänä vuonna sijaismummotoiminnalle.