Sijaishuollon tarpeessa olevien lasten määrä on kasvanut Oulussa viime vuosina. Perhehoidossa sijaisperheissä on noin 160 oululaislasta. Ostopalvelujen puitteissa sijaiskodeissa elää noin 60 lasta ja kaupungin kunnallisissa lastenkodeissa 30.
Lasten sijaishuoltoon kaupunki on varannut tänä vuonna rahaa 7,2 miljoonaa euroa, mutta erityisesti ostopalvelujen tarve on kasvanut ja rahaa menee kaikkiaan 8,4 miljoonaa euroa.
Ostopalveluihin Oulu käyttää tänä vuonna 4,2 miljoonaa euroa, kun perheisiin sijoittamisen kustannukset jäävät 2,2 miljoonaan euroon ja kaupungin omien lastenkotien kulut 2 miljoonaan euroon.
Vanhempien pyyntö
Lastensuojelun kautta sijoitettuna oman kodin ulkopuolella elää jatkuvasti noin 250 oululaislasta. Puolet heistä on alle 10-vuotiaita ja toinen puoli murrosikäisiä.
Lastensuojelun palveluyksikköpäällikkö Sisko Pirilä-Karlström ei hae syytä sijaishuollon kasvuun alkoholiveron maaliskuisesta kevennyksestä, vaan pikemminkin vanhempien kyvystä asettaa lapsilleen rajoja.
"Jos ihmiset haluavat juoda, niin siinä eivät verot merkitse. Sen sijaan uhmakkuus ja häiriökäyttäytyminen lapsilla on kasvanut. Usein juuri vanhemmat toivovat, että viranomaiset vievät pois heidän lapsensa."
Pirilä-Karlström ei ole lainkaan vakuuttunut, että ongelmien ratkaisuun olisi aina oikea tapa sijoittaa lapset perheestä toisaalle.
"Lapsi ei ole aina häiriökäyttäytymisen syy. Meidän pitää mennä perheisiin. Arvioida tunneilmastoa sekä rauhoittaa tilanne. Tutkimuksen mukaan lapselle voi olla jopa eduksi, ettei häntä sijoiteta pois perheestä. Jopa 20-40 prosenttia sijoituspäätöksistä on hyödyttömiä. Koti olisi paras paikka."
Pirilä-Karlström miettii usein sijoitusten vaikuttavuutta. Nuorille kuuluu oikeus kasvaa kotona.
"Tarvitaan uusia väliintulokeinoja. Huostaanotot ovat perusteltuja, jos lapset ovat pieniä ja vanhemmat kärsivät päihde- ja mielenterveysongelmista. On myös tapauksia, joissa vanhemmat itsekään eivät ole aikuistuneet eivätkä sitoudu lapsen hoitoon. Psyykkinen sairaus ei välttämättä ole este huolehtia lapsesta."
Pirilä-Karlströmin mukaan vanhemmat eivät aina muista, että nuoruuteen kuuluu tietty kapina. Ongelma on siinä, että joiltakin vanhemmilta on mennyt sietokyky ja toisaalta uskallus puuttua nuorten asioihin. "Lastensuojelun pitäisi kyetä antamaan tukea. Sijoitus voi olla nuorelle kova paikka, joka ei paranna tilannetta."
Oulussa edullista
Oulun kaupunki on toistaiseksi onnistunut järjestämään lasten sijaishuollon varsin edullisesti, kun vertaa kuuden suurimman kaupungin kustannuksia viime vuodelta. Suhteutettuna 17-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten määrään sijaishuollon kustannukset olivat Oulussa kuuden suurimman kaupungin vertailuissa alhaisimmat.
Oulussa rahaa meni 237 euroa per 0-17-vuotias, kun Helsinki joutuu käyttämään 631 euroa. Kuuden kaupungin keskiarvo oli 452 euroa.
Oulussa on käytössä kunnallisia laitospaikkoja lukumääräisesti vähiten 30. Esimerkiksi Turussa paikkoja on 143, kun Tampere pärjää 53:lla. Helsingillä laitospaikkoja sijaishuollon käytössä oli viime vuonna 403.
Oulu oli viime vuonna sijaishuollon vertailussa mukana ensimmäistä kertaa, mutta Suomen viidessä suurimmassa kaupungissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella ostopalveluiden määrä on kasvanut. Oulussakin suuntana näyttää olevan lastensuojelun sijaishuollon yksityistäminen, sillä rahaa menee tänä vuonna 1,2 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän juuri ostopalveluihin.
Esimerkiksi Tampere käytti viime vuonna ostopalveluihin liki kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin ensimmäisenä vertailuvuonna 1999. Helsingissä yksityisten palveluiden ostoon käytetty rahamäärä on kasvanut 50 prosentilla.