Siivousala ei kiinnosta nuoria. Sen ovat saaneet karvaasti kokea myös puhtaanapitokoulutusta järjestävät oppilaitokset. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä lopetti alan opetuksen kolme vuotta sitten opiskelijoiden puutteessa. Sama uhka on edessä nyt ainoana alueen oppilaitoksena nuorisoasteen siivouskoulutusta tarjoavalla Oulun Palvelualan Opistolla, joka viime syksynä joutui peruuttamaan aloittavan vuosikurssin, kun sille ei ilmaantunut tarpeeksi hakijoita.
Tilanne on sikäli nurinkurinen, että puhtaanapitopuolella riittäisi töitä.
"Ammattitaitoisesta väestä on pulaa. Paikkoja on jatkuvasti avoinna satoja", johtava työvoimaneuvoja Pentti Haapea Oulun seudun työvoimatoimistosta kertoo.
Selityksiä vähäiselle kiinnostukselle on etsitty arvostuksesta, maineesta, työajoista ja huonosta palkkauksesta. Puhtaanpito luetaan niin sanottuihin matalapalkka-aloihin. Vastaava ansiotaso on muun muassa kaupan myyjillä ja monilla toimistotyöntekijöillä.
Suurimmaksi ongelmaksi alalla toimivat nimeävät arvostuksen. Yleinen toteama on, että siivousta arvostetaan vasta siinä vaiheessa, kun sitä ei ole tarjolla. Siivousta pidetään paitsi likaisena, myös raskaana ja yksitoikkoisena työnä.
Siivousala haluaa puhdistaa mainettaan ja nostaa sitä kautta arvostusta. Yksi keino imagon kohentamiseen on ammattinimikkeiden muuttaminen. Esimerkiksi Oulun Palvelualan Opistolta valmistuu alan ammattilaisia toimitilahuoltaja -nimikkeellä.
"Yleinen mielikuva työstä on väärä. Siivous vaatii vahvaa ammattitaitoa", rehtori Kirsti Vähäkangas Oulun Palvelualan Opistolta kertoo. Vähäkankaan mukaan heillekin on tullut opiskelemaan kymmenen vuotta siivousalalla ilman koulutusta työskennelleitä, jotka sanovat "silmien auenneen vasta opintojen myötä".
"Tieto oikeista työvälineistä ja -tavoista lisää motivaatiota. Siivoustyö on todellista ammattityötä, ei hanttihommaa", Vähäkangas sivaltaa. Hän haluaa viestittää etenkin nuorille, että heitä tarvitaan siivousalalla. Porkkanaksi Vähäkangas tarjoaa laaja-alaisen opintokokonaisuuden, hyvät yrittäjyysvalmiudet sekä etenemis- ja jatkokoulutusmahdollisuudet.
"Täältä voi jatkaa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon asti. Alalla riittää myös tilaa yrittäjyydelle."
Vähäkangas korostaa, että maasta löytyy hyviä esimerkkejä erittäin menestyvistä siivousyrittäjistä.
Kilpailu polkee
palkkatasoa
Aikuiskoulutuspuolella tilanne on huomattavasti parempi. Hakijoita koulutuspaikoille on riittänyt melko hyvin, mutta alan ammattilaisten kysyntää se ei riitä tyydyttämään. Rehtori Ilpo Mäki Oulun Aikuiskoulutuskeskuksesta toteaa, että koulutuksen määrällistä tarvetta ei ole Oulun seudun osalta kattavasti selvitetty.
"Pyrimme vastaamaan koulutuskysyntään tekemällä yhteistyötä alan yritysten kanssa. Valtaosa meiltä valmistuneista työllistyy suoraan", Mäki sanoo.
Siivousfirmoja mahdollinen koulutuksen loppuminen huolettaa. Ammattinsa osaavalle väelle riittäisi töitä vaikka kuinka paljon, toimitusjohtaja Eero Luttinen oululaisesta Siivouspalvelu Washista huokaa. Kun ammattiväkeä ei vapailta markkinoilta löydy, kouluttaa Wash itse työntekijöitään.
Vuosittain oppia saa kymmenkunta alalle aikovaa, Luttinen laskee.
Siivoustyön houkuttavuutta voisi Luttisen mielestä nostaa imagokampanjalla. Palkkatasokin voisi nousta, jos kilpailu -ja sitä kautta palvelujen hintataso- pysyisi järkevällä pohjalla.
"Nyt valtakunnalliset isot firmat polkevat jostakin syystä hintoja, vaikka niin ei tarvitsisi tehdä, kysyntää kun riittää. Sellainen kilpailu on käsittämätöntä", Luttinen manaa.
Siivouspalvelujen kysynnän arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan edelleen merkittävästi.