Influenssavirus voi säilyä kodin pinnoilla 2-8 tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan säilymiseen vaikuttavat kosteusolot ja lämpötila. Kodin puhtaanapito on yksi tärkeä osatekijä tartuntatautien ehkäisyssä. Myös siivousvälineiden puhtaudella on väliä.
"Kotioloissa heikosti emäksiset pesuaineet riittävät arkisiivoukseen. Desinfioivia pesuaineita kannattaa käyttää vain, kun joku perheessä sairastaa, tai koulussa tai päiväkodissa on liikkeellä epidemioita", sanoo Oulun maa- ja kotitalousnaisten laatu- ja elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ovenripoihin, joiden pinnoilta mikrobit siirtyvät kädestä käteen. "Käsienpesu on kuitenkin se tärkein keino sairauksien torjunnassa. Aina kun tulee kotiin tai on jotain laittamassa suuhun, kannattaa kädet pestä", muistuttaa Hiltunen.
Pohjois-Pohjanmaan Marttojen erikoisneuvoja, siivousteknikonkin koulutuksen omaava Marja-Leena Pirkola jatkaa listaa vielä vähän: "Ulkovaatteiden, käsineiden ja kenkien jättäminen heti ovensuuhun kannattaa, ettei kotiin kulkeudu taudinaiheuttajia."
Pirkolan mukaan olisi hyvä myös vaihtaa kotivaatteet päälle kotiin tullessa.
Kodin perussiivoukseen kannattaa panostaa, esimerkiksi pöytätasojen pyyhkimiseen ja ulkoa kulkeutuvien roskien imurointiin. Tärkeimmät puhtaana pidettävät paikat ovat ovenkahvat, wc-istuimen nuppi, lavuaarit ja hanat ja valonkatkaisijat, eli ne kohteet, joihin käsin kosketaan.
Desinfioivien pesuaineita käytettäessä on tärkeä noudattaa oikeaa vaikutusaikaa, sillä se vaikuttaa suoraan mikrobien määrään.
"Tarinoita kuulee, että desinfioivia aineita käytetään liikaa ja vastustuskyky kärsii. Jos elää kovin desinfioidussa ympäristössä, sopeutuvat mikrobit tilanteeseen, eikä käytetyllä puhdistusaineella enää olekaan toivottua vaikutusta", Hiltunen sanoo.
Puhdistusaineita olisikin hyvä vaihdella, ja voimakkaita aineita on syytä käyttää harkitusti, ei jatkuvasti.
Siivouksessa on tärkeää selvittää, mitä pintamateriaalit kotona oikein ovat. "Pesuohjeisiin vaikuttaa esimerkiksi, onko puulattia vahattu vai lakattu. Puhdistusohjeet kannattaa selvittää, ja käyttää aina siihen käyttöön tarkoitettua puhdistusainetta", neuvoo Hiltunen.
Pesuaineita löytyy kaupasta joka tarkoitukseen, mutta koti pysyy hyvin puhtaana parilla aineella.
"Aivan turhaan sitä pitää kymmentä erilaista pesuainepurkkia kaapissa, kun vähemmälläkin pärjää", Pirkola sanoo.
Kotisiivouksen tehokkaaksi ja turvalliseksi yleispesuaineeksi Pirkola suosittelee tavallista käsitiskiainetta, mutta ei klooripohjaisia, voimakkaasti desinfioivia pesuaineita.
"Oikeastaan kloritteja ei tarvitsisi kotona ollenkaan, ne ovat niin voimakkaita, että rikkovat pinnan nopeasti niin wc-pöntöstä kuin lavuaareista."
Klooripesuaineita tarvitaan kotioloissa hyvin harvoin, oikeastaan vain kalkkisaostumien poistoon. "Silloinkin on tärkeää neutralisoida pestävä kohde esimerkiksi käsitiskiaineella pesun jälkeen", muistuttaa Pirkola.
Klooripitoisia pesuaineita käytettäessä on muistettava varovaisuus. Aineet ovat hyvin voimakkaita, ja värikkäille vaatteille roiskunut kloori jättää jälkeensä vaalean läikän, joten pyhävaatteissa ei kannata siivota. Myös turvallisuus- ja käyttöohjeet tulee aina huomioida.
Liian vahvat aineet ja hankaavat pesimet saattavat aiheuttaa noidankehän, sillä liian kovassa pesussa pinnat naarmuuntuvat, ja lika tarttuu entistä helpommin.
"Kannattaa lähteä liikkeelle miedosta aineesta ja vahventaa menetelmiä tarvittaessa esimerkiksi yksittäisten tahrojen kohdilta", Hiltunen sanoo.
"Pesuaine täytyy aina annostella oikein, sillä liian vahvalla aineella ei tule puhdasta. Lattia esimerkiksi jää tahmeaksi, ja se likaantuu nopeasti, jos siihen jää pesuainejäämiä", Pirkola sanoo.
Pesuaineen oikea annostelu ja mietojen aineiden suosiminen on taloudellisestikin merkityksellinen asia. Neutraalit aineet eivät yleensä vaadi huuhtelua, eivätkä ole vaarallisia vaikka sipaisu ainetta pinnoille jääkin. Siivoaminen kannattaa kuitenkin aina aloittaa lukemalla pesuainepullon kyljestä käyttö- ja annosteluohjeet.
Veden lämpötilaan tulee kiinnittää huomiota, sillä joistakin pesuaineista muodostuu lämpimän veden kanssa ammoniakkiyhdisteitä. Myös liikaa vedenkäyttöä tulee välttää ja pesuvälineet pestä aina siivouksen päätteeksi.
"Likaiset luutut pyykkikoneeseen, ja imurin pölypussin ja suodattimen vaihtamisesta on huolehdittava ajoissa", Pirkola opastaa.
Perinteinen mäntysuopa ei saa täyttä hyväksyntää. "Mäntysuopa on aika emäksinen aine, nykyaikaisen kodin pinnoille on parempi käyttää neutraaleja aineita", Hiltunen sanoo. Rasvanirrottajana mäntysuopa on tehokas, ja sen käyttöä voi harkita esimerkiksi uunin rasvatahrojen pesuun.
Pirkola ei sen sijaan suosittele mäntysuopaa.
"Mäntysuopa rehevöittää ympäristöä, ja lisäksi se on mäntyöljypohjainen tuote, joten sen huuhteleminen on työlästä".
Happamien pesuaineiden käyttöä Hiltunen neuvoo rajaamaan saostumien poistoon "silloin tällöin".
Vanhan ajan siivouskonsteista Pirkola pitää hyvinä etikan ja ruokasoodan käyttöä.
"Etikka kirkastaa lasipinnat, ja ruokasoodalla saa puhtaaksi niin wc-pöntön kuin kahvinkeittimen."