Kaleva tarttuu uudessa Työn iloa! -sarjassa työelämän ongelmiin. Kerro ja ota kantaa Kaleva.Plus -verkkolehden Juttutuvassa, miten Sinun mielestä työsi muuttuu.
Venäläissyntyinen 46-vuotias Nadezda Karmash muutti Pietarista viisi vuotta sitten Suomeen. Karmash työskentelee Oulun Sol Palveluiden palveluvastaavana.
Karmashin mielestä siivousalan työtavat ovat Venäjällä samassa tilanteessa kuin Suomessa ennen kiinteistöhuoltoalalla tapahtunutta murrosta.
"Venäjällä siivoja on siivooja. Hän ei voi tyhjentää astianpesukonetta tai kastella kukkia. Suomalaisessa työelämässä yhden ihmisen pitää osata paljon ja olla vastuussa monesta asiasta. Työskennellessäni Venäjällä suuren supermarketin kirjanpitäjänä, marketin sulkemiseen tarvittiin viisi työntekijää. Suomessa olin saada shokin, kun vastasin yksin kaikista suuren tavaratalon sulkemiseen liittyvistä asioista."
Venäjällä ammattikorkeakoulussa kirjanpitäjän tutkinnon hankkinut Nadezda Karmash ei etsinyt Suomesta alansa työtä.
"Tiesin, että minun olisi mahdotonta saada koulutustani vastaavaa työtä täältä, sillä Venäjällä opiskeltu tutkinto ei kelpaa täällä. Lisäopintojen suorittaminen tutkinnon pätevöittämiseksi tuntui todella hankalalta olemattomalla suomen kielen taidolla."
Oulussa maahanmuuttajia koulutetaan etenkin siivous- ja palvelualoille. Maahanmuuttajakurssilla Karmashille kerrottiin, että lähihoitajana tai laitoshuoltajana työllistymismahdollisuudet olisivat parhaimmat. Karmash suoritti maahanmuuttajille tarkoitetun laitoshuoltajatutkinnon vuonna 2005.
Työssään Karmash ei ole kokenut syrjintää. Suomalaiset kollegat ovat suhtautuneet häneen asiallisesti.
Yksityisillä palvelualoilla syrjintä on tänä päivänä vähäistä. Vielä vuonna 2006 kahdeksan prosenttia yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä koki joutuneensa syrjinnän kohteeksi. Vuonna 2007 syrjintää koki enää kaksi prosenttia. Yleisintä syrjintä on kunnan ja teollisuuden alan työpaikoilla.
Siivoustyö venyy ja joustaa
Kiinteistöhuoltoalalla työtehtävät ovat etenkin 2000-luvulla kokeneet rajun murroksen.
Siivooja teki ennen työtään yksin. Työtehtävät oli selkeästi määritelty.
Siivoojalla oli lista, josta hän katsoi päivän työtehtävät. Jos asiakas halusi jotakin ekstraa, sitä ei voinut tehdä, koska työlistassa niin ei lukenut.
Nyt yritykset ovat ulkoistaneet huoltopalvelut, joita eivät enää itse ehdi tai halua tehdä. Asiakas tilaa oman palvelupaketin, jossa on sovittu esimerkiksi astianpesukoneen täytöstä ja tyhjennyksestä, pölyjen pyyhkimisestä ja kukkien kastelusta.
Siivoustyö on muuttunut joustavaksi. Työtä tehdään ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan, kiinteistönhoidon ja siivouksen välillä.
Siivoustyö on myös monipuolistunut ja siihen voi kuulua muun muassa postitus- ja sisälähettipalvelua sekä kokous-, kahvi-, tai aulapalvelua.
Vanhemmille siivoojille on työn tietynlaista alisuorittamista pitänyt korostaa. Kaikkea ei voi siivota kotisiivousstandardien mukaisesti, sillä siivoustyöt tehdään sopimusten mukaisesti.
Ulkomailta korkea-koulutettua työvoimaa
Suomessa työskentelee yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia hyvin koulutettuja työntekijöitä.
Esimerkiksi venäläisistä 85 prosentilla ja virolaisilla 70 prosentilla on kotimaassa hankittu tutkinto. Suomessa hankittu tutkinto on kuitenkin arvokkaampaa pääomaa.
Etenkin yksityisillä palvelualoilla ulkomaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt.
Oulussa Sol työllistää 300 työntekijää. Heistä viisi prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä Sol Palveluissa on jopa 60 prosenttia.
"Meillä on ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä hyviä kokemuksia. Joidenkin asiakkaidemme osalta ulkomaalaistaustainen työntekijä vaatii vielä totuttelua. Usein ennakkoluulot kuitenkin hälvenevät, kun tutustutaan puolin ja toisin", kertoo Oulun Sol Palveluiden palvelujohtaja Sari Ronkainen.
Nadezda Karmash opiskelee parhaillaan Oulun Palvelualan Opistolla siivoustyönohjaajaksi. Alaa hän ei aio enää vaihtaa. "Valitsin tämän alan, koska pidän siitä."