Kolumni

Siir­tyy­kö ko­koo­mus ol­len­kaan kuu­lol­ta pu­hei­siin?

Kokoomuslaiset luottavat punamultahallitukseen yhtä paljon kuin suomalaiset keskimäärin. Äänestäjien arvostus kokoomuksen oppositiopolitiikkaa kohtaan on laskenut viime vuoden kevään lukemista.

tuomo.yli-huttula@kaleva.fi

Kokoomuslaiset luottavat punamultahallitukseen yhtä paljon kuin suomalaiset keskimäärin. Äänestäjien arvostus kokoomuksen oppositiopolitiikkaa kohtaan on laskenut viime vuoden kevään lukemista.

Tuoreet mielipidemittaukset ovat karua luettavaa kokoomusta kaksi ja puoli vuotta johtaneelle Jyrki Kataiselle. Millä eväillä Katainen johdattaa puolueensa valtaan, kun oma väki kehuu keskustan ja SDP:n hallituspolitiikkaa?

Hyvät ajat selittävät pitkälti hallituspuolueiden menestystä mittauksissa. Hallitus ei ole tehnyt suuria virheitä ja lopun selittää kokoomuslainen veropolitiikkaa. Näin arvioi Katainen äskettäin Verkkouutisten haastattelussa.

Kataisen sanoma on rehellistä tekstiä, mutta kuulostaako puhe tappioon jo ennakkoon alistuneelta oppositiojohtajalta?

Onko ryminällä kotimaahan paluuta tekevä Sauli Niinistö horjuttanut Kataisen itsetuntoa?

Gallupit ovat tietenkin vain mittauksia, mutta ne heijastavat kansan tuntoja ja mielenliikkeitä.

Eduskuntavaaleihin on vielä yhdeksän viikkoa aikaa. Vaalitulos ratkeaa todennäköisesti viimeisten viikkojen väittelyissä.

Odotettavissa on tasaväkisempi kisa kolmen suurimman puolueen kesken kuin neljä vuotta sitten. Kokoomuksen lähtöruutu on tällä erää parempi.

Kokoomus sai vuoden 2003 vaaleissa kuusi prosenttiyksikköä pienemmän kannatuksen kuin keskusta ja SDP.

Nyt kokoomus on nostanut kannatuksensa gallupeissa samalle tasolle kuin se oli Niinistön puheenjohtajakaudella, vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.

Vaikka äänestäjät olivat hurmaantuneet jo silloin Niinistöön, hänen johdollaan kokoomus jäi kolmanneksi 21 prosentin kannatuksella.

Onko mahdollista, että Niinistö-hurmos nostattaa tulevissa vaaleissa kokoomuksen kannatusta sen korkeammalle?

Kykeneekö kokoomus hyödyntämään hyvää lähtöruutuaan?
Hallituspuolueet ovat ottaneet käyttöön politiikan normaalit käytöstavat EU-puheenjohtajuuskauden päätyttyä. Esimakua tästä koettiin joulukuussa, kun SDP nuiji halolla Matti Vanhasen tilaaman globalisaatioraportin.

Jatkoa nujakoinnille tulee kohta, kun keskusta räimii Eero Heinäluoman valvonnassa työstetyn veroselvityksen. Löytääkö kokoomus sopivan sanomisen raon siinä vaiheessa?

Lisäväristystä alkuvuoteen saatiin, kun Anneli Jäätteenmäki vuodatti katkeria kyyneleitään Iltalehdessä kesän 2003 hallituskriisistä. Heinäluoma leimasi Jäätteenmäen puheet SDP:n salajuonesta valheeksi.

Jäätteenmäen "elämän käännekohdista" ei herunut käytännössä yhtään uutta uutista. Kaikki oli jo aiemmin kerrottu. Salaisuuden verhon takana on varmasti vielä Jäätteenmäen eroon liittyviä kuvioita, mutta niiden paljastusten aika ei taida olla vielä käsillä.

Kaikki nujakoinnit hyödyttävät vaaleihin valmistautuvia hallituspuolueita. Siinä taistossa ei haitaksi ole edes viime vaalien jätetunkiot.

Ihmisten mielissä SDP ja keskusta polarisoituvat helposti vaalien todellisiksi vaihtoehdoiksi.

Onko kokoomus kuunnellut väittelyä vain korvat punaisena? Kokoomus on ilmoittanut siirtyvänsä kuulolta puheisiin tammi-helmikuun vaihteessa, kun se aloittaa kampanjoinnin.

Kokoomuksella pitää olla todellista ruutia tarjottavana vaalikeskusteluun, mikäli se aikoo nousta aidoksi haastajaksi.

Kokoomuksen uskottavuutta ei lisää se, jos Niinistö käyttää puolueen kovimmat puheenvuorot ja Katainen jää seinäkukkaseksi.