Sähkötuottajien päästökaupasta saamia satunnaisvoittoja ei pidä verottaa, arvioi selvitysmies professori Mikko Kara VTT:ltä keskiviikkona hänen julkaistessaan kauppa-ja teollisuusministeriön tilaaman raportin sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoista. Kara vaatii jatkossa varmistamaan lauhdesähkön, siis hiilen ja turpeen tarjonnan reservivoimana.
"Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin hinnanmuodostusmekanismi on toimiva ja oikea", Kara vakuuttaa, vaikka pitääkin tuotannon keskittymistä merkittävänä haasteena. Neljä suurinta yhtiötä määrää jo yli puolta tuotannosta, mikä antaa hyvinkin mahdollisuuksia pelata hinnoilla.
Pahin verkkojen rajapintoihin liittyvä häiriö koettiin vastikään, kun terawattitunnin hinta räjähti Suomen osalta 1 147 euroon, kun se Ruotsissa pysytteli 200 euron alla. Suomessa kulutus on joustamatonta, professori soimaa ja pitää puutteena sitäkin, etteivät käyttäjät juuri toimi sähköpörssissä.
Avuksi Kara suosittaa ennen kaikkea siirtoyhteyksien tehostamista. Nyt valmiudet toimivat vain Ruotsin kanssa. Yhteispohjoismaisilla markkinoilla ei myöskään saisi priorisoida sisäisiä siirtoja, kuten nykyään.
Viimeisin suurinvestointi?
Päästökauppa, jota on käyty vasta vuoden alusta, on siirtynyt odotetusti sähkön hintaan. Se on nostanut pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla megawattitunnin hintaa keskimäärin 10 eurolla. Voittajia ovat olleet erityisesti Norja ja Venäjä.
Suomessa päästökauppa on lisännyt tuontiriippuvuutta. Tänä vuonna sähköä tuodaan ennätysmäärä, noin viidennes sähkönkulutuksesta. Tästä kaksi kolmasosaa ostetaan Venäjältä.
Päästöoikeuksien kauppa ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdistäminen aiheuttaa sen, että kotimaassa tuskin enää nähdään uusinvestointeja. Olkiluoto 3 jää mahdollisesti viimeiseksi suureksi energiainvestoinniksi Suomessa, Kara epäilee.
Päästökauppa muodostui ehkä rajummaksi ohjauskeinoksi kuin arveltiin, Kara miettii. Monipuolisesta energiarakenteesta ei enää ole etua.
Suomessa on jo siirrytty sähkömarkkinoilla ylikapasiteettitilanteesta niukkuuteen. Vuosikymmenen aikana, jolloin sähkömarkkinoita on avattu, sähkön käyttö on lisääntynyt 1,3 prosenttia ja huipputehon tarve jopa yli 3 prosenttia, mutta vaikka esimerkiksi suoran sähkölämmityksen käyttö on kasvanut, uusia kapasiteetteja on asennettu vain 0,4 prosenttia vuodessa.
Lauhdevoimalat reservinä
Kara ei suosita verottamaan energiayhtiöitä päästökaupan ansiotta tuomista voitoista. Summia olisi vaikea jäljittää ja vero vain heikentäisi investointihalukkuutta entisestään. Sen sijaan hänestä tuottajat pitäisi velvoittaa pitämään lauhdevoimalat käyttövalmiudessa. Tätä kautta ehkä päästäisiin käsiksi investointeja säikkyvien yritysten niin sanottuihin "kariutuneisiin kustannuksiin".
Jos Suomen lauhdevoimalakapasiteetti, siis lähinnä kivihiili- ja turvevoimalat, poistuvat käytöstä, on Suomessa sähkön toimitusvarmuus kuivina vuosina uhattuna. "Niitä tarvitaan hitaana häiriöreservinä."
Päästökaupan takia lauhdevoimaloita käytetään vain hintahuippujen tasaamiseen tai jos laitosten päästöoikeudet on myyty, ei laitoksia ajeta lainkaan.
Ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) tosin ennakoi löytyvän muitakin keinoja hyödyntää kansallisesti yritysten "tuulen tuomia" päästökauppavoittoja. Asiaa tutkitaan harkitaan parhaillaan puolessa tusinassa EU-maassa.