Suuret kansainväliset suomalaisyritykset pohtivat pääkonttorinsa siirtoa ulkomaille, vaikka yksikään ei ole vielä päättänyt jättää Suomea.
Yritysverotuksen rakenne uudistettiin 90-luvun alussa. Seuraukset tiedetään. Yritykset maksavat veroja aiempaa paljon enemmän, vaikka veroprosenttia laskettiin selvästi. Tosin sitä on sittemmin korotettu pariinkin kertaan.
Verouudistus osaltaan teki Suomesta yrityksille suhteellisen edullisen maan. Toinen yritysten kannalta oleellinen asia ovat hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat palvelut. Yhteiskunta kouluttaa osaavia työntekijöitä ja tarjoaa monia sellaisia palveluja, joita muissa maissa ei saa, ei ainakaan pienellä rahalla.
Esimerkiksi Nokia on yhä suomalainen yritys, vaikka osakkeenomistajien selkeä enemmistö on ulkomaalaisia. Henkilöstöstä 40 prosenttia on Suomessa mutta myynnistä vain hieman yli prosentti. Suomen kannalta tärkeintä on, että yhtiön ylin johto, pääkonttori ja merkittävä osa tuotekehityksestä pysyvät Suomessa. Emoyrityshän maksaa veronsa siihen maahan, missä sen pääkonttori sijaitsee.
Pääjohtaja Jorma Ollila on kuitenkin jo varoitellut, ettei asia ehkä jatku näin onnekkaana kovin pitkään, jollei tuloverotusta kevennetä. Teollisuuden ja työnantajien tuoreen kyselyn mukaan Nokia ei silti ole siirtämässä pääkonttoriaan muualle, kuten eivät muutkaan siihen vastanneet suuret yritykset. Kuitenkin pääkonttoritoimintoja hivutetaan hiljakseen pois Suomesta. TT:n mukaan asteittainen siirtymä ulkomaille on mennyt yllättävänkin pitkälle, ja se on järjestöstä vaarallisempaa kuin se, että kertarysäyksellä siirrettäisiin kokonaisia pääkonttoreita. Hiljainen siirtymä kun ei herätä huomiota ja hätkähdytä päättäjiä.
Hiljainen "ulosliputus" johtuu siitä, että etenkin kansainvälisimmillä yhtiöillä suuri osa tuotannosta, henkilöstöstä ja omistajistakin alkaa olla Suomen rajojen ulkopuolella. Myös johtoryhmät voivat toimia muualla kuin Suomessa. Esimerkiksi Stora Enson pääkonttori on yhä Suomessa, mutta johtoryhmä työskentelee Lontoossa.
TT:n selvityksestä käy ilmi, että Suomen asema pääkonttoripaikkana on rapautunut erityisesti kireän tuloverotuksen takia. Sen vuoksi maahan on vaikea saada ulkomailta johtajia ja asiantuntijoita, eivätkä ulkomaille lähteneet enää mieluusti palaa kotimaahansa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen mukaan Suomella ei ole mitään hätää eikä tuore selvitys aiheuta paineita tuleviin hallitusneuvotteluihin. Asenne voi kostautua, ellei asiaa oteta vakavasti. Suomi on menettämässä kilpailukykyään, sillä monet EU-maat ovat muuttaneet verotustaan yrityksille ja työntekijöille houkutteleviksi.
Ruotsi on pelottava esimerkki. Vuodesta 1997 lähtien on 47 isoa ruotsalaisyritystä siirtynyt joko muiden omistukseen tai pääkonttori on siirretty pois Ruotsista. Tunnetuimpia muuttajia ovat Volvo, ABB, AGA, Arla MD-Foods Securitas, Tietoenator, Stora Enso. Ericssonin pääkonttoritoiminnoista merkittävä osa on Lontoossa.
Ruotsin kansantuote on niin suuri, että se on kestänyt yritysten paon. Suomella ei ole varaa muuttua tytäryhtiötaloudeksi ja ulkomaiden yritysten työntekijöiden kouluttajaksi ilman verohyötyä. Palkansaajien veroilla yhteiskunnan palvelut eivät toimi kunnolla, vaan rahoittajiksi tarvitaan myös yrityksiä.
Yritykset ovat pysyneet maassa suomalaisen historian, yhteiskunnan vakauden, kohtuullisen yritys- ja osinkoverotuksen takia. Hiljainen hivutus on kuitenkin jo käynnistynyt ja päättäjien olisi syytä ottaa se vakavasti.