Rovaniemi Tyrnimarjojen viljelykokeilusta tänä kesänä saatava marjasato jää vain murto-osaan viime kesän erittäin runsaasta sadosta Kittilän Tepastossa. Syynä edellisen kesän runsaaseen satoon oli se, että Turusta Kittilään siirretyt pensaat olivat pölyyntyneet jo ennen siirtoa.
Isokokoiset isäpensaat eivät kuitenkaan kestäneet Kittilän talven kylmää ja kesän runsasta valoa, joten marjasato jää heikoksi. Nuoremmat pensaat ovat kuitenkin kestäneet talven yli hyvin.
Kokeilusta saatu pienoinen takapakki ei kuitenkaan merkitse projektin epäonnistumista. Useimmiten käy niin, että kasvien siirto täysin uusiin olosuhteisiin on aiheuttaa stressiä ja heikot yksilöt kuolevat pois. Nyt onkin tärkeää löytää sopivat lajikkeet.
Niinpä Kittilään aiotaan siirtää Rovaniemeltä täysikasvuisia isäpensaita, jotka ovat ehtineet mukautua ja juurtua Lapin olosuhteisiin. Usko tyrnin menestymiseen Lapissa on vahva, kasvaahan tyrniä pohjoisessa niin luonnonvaraisena kuin joissakin kotipuutarhoissakin.
Turkulaisen tyrninviljelijän Hannu Lappalaisen ja Turun yliopiston elintarvikekemianlaitoksen projektissa odotetaan tuloksia rauhallisina. Professori Heikki Kallion mukaan tarvitaan ainakin kolmen vuoden marjasato, jotta voidaan tehdä tieteellisesti kestäviä johtopäätöksiä käytäntöä palvelevaksi.
Aikaisintaan vuonna 2006 voidaan sanoa, menestyykö täysin sama lajike yhtä hyvin ja tuottaa yhtä hyviä marjoja niin Turussa kuin Kittilässäkin. Pohjoinen-etelä-akselilla tyrnin menestystä tutkitaan ensimmäistä kertaa, vaikka Turun yliopistossa tyrnitutkimusta on tehty jo 16 vuotta.
Kun Siperiassa, niin miksei Kittilässä
Aiheesta on tutkija Katja Tiitinen tekemässä väitöskirjaakin. Kallio paljastaa Tiitisen tutkimusta sen verran, että Lapissa kasvaneet tyrnimarjat ovat erinomaisen hyviä. Pölyyntyminen tapahtuu Lapissa tosin myöhemmin kuin Turussa myöhäisemmän kevääntulon vuoksi.
Lappalaisen tyrnitilalta Turusta Bärtil Lappalaisen tilalle Kittilään siirretyt täysikasvuiset isäpensaat ovat pääosin siperialaista alalajia. Pensaiden uskotaan menestyvän talven yli Kittilässä, koska ne ovat menestyneet Siperiassakin.
Olosuhteissa on kuitenkin eroja, onhan Siperia 1 500 kilometriä Kittilää etelämpänä. Lapin lyhyemmän kasvukauden lisäksi menestymistä saattaa vaikeuttaa se, että kasvin on vaikeaa tottua Lapin valoisaan kesään , vaikka valolla on myös myönteisiä vaikutuksia.
148 siirretystä ja eri-ikäisestä pensaasta pienimmät selvisivät talven yli hyvin. Isäpensaista pari kuoli ja monet ovat kituliaita. Kallion mukaan tämä ei ollut ammattilaisille yllätys, koska kokeiluun käytiin tietoisella riskillä. Tuhoa lisäsivät myös pensaita jyrsineet jänikset.
Pensaiden siirrolla voitiin kuitenkin nopeuttaa lopullista tutkimustulosta vuosilla siitä, jos pensaat olisi kasvatettu Kittilässä. Siinä tapauksessa ensimmäistä marjasatoa voisi odottaa vasta viiden vuoden kuluttua.
Olisiko tyrnistä elinkeinoksi?
Tyrnikokeilun avuksi on tulossa rovaniemeläisen tyrninviljelijän kanssa tehtävä vaihtokauppa. Siinä isäpensaita siirretään Kittilään ja äitipensaita Rovaniemelle.
Jos kysymyksessä olisi kasvinjalostus, isäpensaiden perimä pitäisi olla tarkkaan tiedossa. Kittilän kokeilussa viljellään kuitenkin marjoja, joten isäpensaat voidaan ottaa mistä tahansa.
Lapin TE-keskuksen osaksi rahoittaman projektin tarkoituksena on selvittää edellytyksiä, voisiko tyrninviljelystä saada pienimuotoista lisäansiota lappilaisille tiloille. Vaikka professori Kallio uskoo tyrnin mahdollisuuksiin myös Lapissa, hän ei lupaa siitä kenellekään täyttä elinkeinoa.
"Tyrnin viljelyssä on liuta epävarmuustekijöitä, mutta myös mahdollisuuksia", sanoo Kallio.
Hän viittaa tuloksiin, joita on saatu tillin ja väinönputken viljelystä Lapin valoisassa kesässä. Laatu on parempi kuin etelässä viljellyissä kasveissa, mutta taloudellinen hyödyntäminen pienemmän sadon vuoksi on ongelmallinen ja suuri haaste.
Kittilän tyrnikokeilun isälle Hannu Lappalaiselle tyrni on harrastus. Tosin suurimittainen sellainen, sillä 450 pensasta on tuottanut Turussa erinomaista satoa.
"Yhtään ei ole myyty, sillä kaikki käytetään itse ja annetaan suureksi paisuneen suvun jäsenille, sanoo Lappalainen. Sukunsa yrityksessä toimiva Lappalainen sanoo lähteneensä kokeiluun voidakseen osaltaan auttaa lappilaisia pysymään kotikonnuillaan.
Tyrniviljelijä innostui Kittilän kokeiluun rakennettuaan kesämökin Tepastoon. Kesämökkiläisen naapurina asuva Bärtil Lappalainen suostui ottamaan pensaat maalleen ja auttamaan tutkijoita näytteiden ja havaintojen teossa.
Poimintaa lukuun ottamatta tyrnin kasvatus on vaivatonta. Lapin kesässä valoa on riittävästi ja vedestä huolehtii Ounasjoen rantaan asennettu automaattinen kastelulaite.