Siir­to­maa-ajan his­to­ria elää yhä Ko­lum­bian vä­ri­lois­tos­sa – Car­ta­ge­naan pyrki niin siir­to­lai­sia kuin me­ri­ros­vo­ja­kin

Vanhan Cartagenan kaduilla kävellessä pääsee nauttimaan väri-ilottelusta ja siirtomaa-ajan estetiikasta.

Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa katutaide ottaa rohkeasti haltuunsa suuria pintoja ja tulee sinne, missä ihmiset ovat.

Raaoista merenelävistä tehdyt cevichet tarjoillaan näyttävästi.

Jorge Moral istuu Cartagenan vahvalla muurilla, joka on suojannut satamakaupunkia merirosvojen hyökkäyksiltä.

Tapaan Jorge Moralin Cartagenan vanhan kaupungin pääportilla. Keltaisen muurin kellotornin alla olevasta portista on vuosisatojen aikana kävellyt monenlaista väkeä.

Tästä ovat kulkeneet sisään uuteen maailmaan tulleet länsimaalaiset siirtolaiset. Tästä on pakotettu sisään orjat heti, kun heidät on raastettu ulos Afrikasta saapuneesta laivasta.

Ulos kaupungista taas ovat marssineet saaliinsa kanssa monet merirosvot, jotka ovat juuri ryöstäneet rikkaan kaupungin. 

Olemme yhdessä Amerikan historian tärkeimmistä satamakaupungeista Kolumbian rannikolla.

Espanjalaisten vuonna 1533 intiaanikylän paikalle perustamasta kaupungista tuli suojaisan lahden ansiosta keskus, josta vietiin nykyisen Bolivian alueelta kaivettua Potosin hopeaa Eurooppaan ja johon ulkomaalaiset kauppiaat toivat orjia Afrikan rannikolta.

Lähdemme kävelemään pitkin vanhan kaupungin kapeita, kiehtovia kujia. Kuljemme keltaisten, sinisten, vihreiden, purppuran, punaisten, oranssien ja valkoisten rapattujen seinien Vanhan Cartagenan kaduilla kävellessä pääsee nauttimaan väri-ilottelusta ja siirtomaa-ajan estetiikasta.

Talojen yläkertoja reunustavat puiset, koristekuvioista rikkaat parvekkeet. Niillä pystyy istumaan varjossa antaen samalla tuulenvireen viilentää jatkuvan helteen keskellä.

Olemme meren rannalla tropiikissa, joten lämpö nousee keskellä päivää reippaasti yli 30 asteen ja ilmankosteus on lähes suurin mahdollinen ennen kuin ilman vesihöyry alkaisi tiivistyä vedeksi.

Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa katutaide ottaa rohkeasti haltuunsa suuria pintoja ja tulee sinne, missä ihmiset ovat.

Tästä kaupungista on aikanaan hallittu eteläisen Karibian rantoja. Kauppiaiden talojen välissä näkyvät suuret kirkot ja inkvisition alueellinen päämaja.

Inkvisition käsissä ovat täällä kohdanneet kohtalonsa monet kirkkoa epäilleet toisinajattelijat, juutalaisesta taustasta kasvaneet, Afrikan noituuksia noudattaneet orjat ja muut valtaapitävistä poikenneet sielut. Kolumbialaiset lakkauttivat inkvisition välittömästi, kun maa itsenäistyi noin 200 vuotta sitten.

Moral vie minut muurille katsomaan mereen laskevaa aurinkoa. Tämä Unesco-kohteeksi listattu muuri kantaa. Sen päältä kaupunkia puolustaneet armeijat ovat tulittaneet raskailla kanuunoilla hyökkääjien laivoja.

Moral hyppää istumaan muurin päälle, jonka tärkein tehtävä oli suojata vaurasta kauppapaikkaa merirosvoilta.

Jorge Moral istuu Cartagenan vahvalla muurilla, joka on suojannut satamakaupunkia merirosvojen hyökkäyksiltä.

Karibian piraatit ovat ryöstäneet kaupungin useita kertoja. Esimerkiksi kuuluisa Francis Drake kävi vuonna 1586 täällä 3000 miehensä kanssa polttaen 200 taloa ja katedraalin.

– Tulen tänne viikonloppuisin, Moral kertoo.

Cartagena on kasvanut miljoonakaupungiksi, jonka pilvenpiirtäjät näkyvät vanhan kaupungin ulkopuolella. Moral asuu ja on töissä muualla – vanhaan kaupunkiin hän tulee nauttimaan vapaa-ajan hetkistä.

Raaoista merenelävistä tehdyt cevichet tarjoillaan näyttävästi.

Kävelemme eteenpäin kujia jättääksemme taakse vanhan kaupungin ytimen, jonka turistit ovat vallanneet. Moral näyttää katuja, jolla kolumbialainen arki sykkii näkyvämmin.

Monien talojen arvo vanhassa kaupungissa on noussut paljon, mutta esimerkiksi perintöä jaettaessa niitä ei kannata myydä: isoissa perheissä jakajia on paljon eikä henkeä kohti jää paljon jaettavaa. Siksi sukua saattaa polvien vaihtuessa jäädä asumaan yhteen taloon enemmänkin, setiä ja tätejä myöten.

Päädymme Getsemanin käsityöläisalueelle, jota muurit myös suojaavat. Alue oli vielä joitain vuosia sitten varsin epämääräistä eivätkä huumekauppiaat edes yrittäneet piiloutua siellä.

Nyt alue on kuitenkin kokenut uuden nousun. Kulman takaa löytää helposti mielenkiintoisen rennon ravintolan, katusoittajan tai ihmisiä muuten vain nauttimassa leppoisasta elämästä.

Nousemme pikkuravintolan toisen kerroksen parvekkeelle katsomaan kadulla tanssivia esiintyjiä. Näillä kaduilla tuntee elämän yömyöhään asti.