Äimäraution siirtolapuutarha uinuu vielä talvihorroksessa, mutta sunnuntaina kerhotalon edustalla kävi vipinä: jokavuotinen lasten hiihtokilpailu houkutteli paikalle kesäasujia vaihtamaan kuulumisia ja suunnittelemaan jo seuraavaa kesää.
Mikään sääntö ei siirtolapuutarhan puheenjohtajan Sirpa Niskasen mukaan estä viettämässä aikaa mökillä myös talvella. Sähköt saa päälle, mutta kylmä vesi juoksee vasta vapun jälkeen tontille. Moni odottaakin mieluummin lumien sulamista ja lämpimämpiä kevätsäitä.
Siirtolapuutarha-ajatus tuli Suomeen Saksasta toisen maailmansodan jälkeen. Alkuperäinen tarkoitus oli, että mökit vuokrataan vähävaraisille. Saihan omasta ryytimaasta leivän jatkoksi perunaa ja muita tarpeellisia kasviksia ja juureksia talvea vasten.
"Äimäraution väki nuortuu, ja mukana on paljon lapsiperheitä. Lasten toimintaa tulemmekin lisäämään", Niskanen suunnittelee jo ensi kesää.
Tulokkaita Äimärautiolle olisi enemmän kuin mökkejä on myynnissä. Tämän vuoden puolella alueella on tehty jo yhdet mökkikaupat. Vuosittain 10-15 mökkiä vaihtaa omistajaa.
"Viidessä vuodessa mökkien myyntihinnat ovat kaksinkertaistuneet. Kunnosta riippuen siirtolapuutarhamökki maksaa Äimärautiolla 10 000-25 000 euroa", Niskanen kertoo.
Uhkakuvat Äimäraution alueen tulevaisuudesta väistyivät viime vuoden joulukuussa, kun Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavamuutoksen. Siirtolapuutarhan kesäasukkaan Robert Brantbergin hampaankoloon jäi kuitenkin kaivelemaan yksi muutos.
"Kaavamuutos antaa mahdollisuuden rakentaa alueelle vaikka minkälaisia pytinkejä, periaatteessa. Samaa mahdollisuutta ei vanha kaava antanut", Brantberg kritisoi.
Siirtolapuutarhan vanhemmat mökit on rakennettu arkkitehtien Martti Heikuran ja Niilo Mattilan laatimien tyyppipiirustusten mukaan. Vuonna 1947 perustetussa siirtolapuutarhassa seitsemän hehtaarin alueella on 163 mökkipalstaa.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajan Taina Pitkänen-Kolin (vihr.) mielestä Äimäraution siirtolapuutarhan suojelusta ei ole syytä olla huolissaan.
"Siirtolapuutarhan alue kuuluu kaupungin arvokkaisiin alueisiin. Kukaan ei voi esimerkiksi epähuomiossa mitään purkaa, koska purkaminen asemakaava-alueella on luvanvaraista."
Kaavamääräyksen mukaan ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää alueella. Täydennysrakentaminen ei saa vaarantaa siirtolapuutarhan kulttuurimaiseman säilymistä. "Kaavamääräyksessä ei kiinnitetä huomiota vain rakennuksiin, vaan koko ympäristöön, joka on tärkein", PItkänen-Koli tarkentaa.
Oulun kaupungin virkamiestulkinnan mukaan Äimärautiolla ei ole enää luokiteltuja rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita sen jälkeen, kun vanha puhelinkoppi alueelta poistettiin.
Äimäraution puutarha-alue siirtyy vuonna 2011 kaupungilta kokonaan Äimäraution siirtolapuutarhayhdistyksen hallintaan, minkä jälkeen yhdistys hoitaa myös palstojen vuokrauksen kaupungin sijasta. Näin menetellään myös Markkuun siirtolapuutarhassa. Sopimus on voimassa vuoden 2037 loppuun saakka.
Niskanen huomauttaa, ettei siirtolapuutarha-alueella uudisrakentamista ole kielletty. Alkuperäisestä hengestä pidetään kuitenkin tiukasti kiinni. Rakentaa saa tyyppipiirustusten mukaan. "Siirtolapuutarhan yhdistyksen hallitus omalla tahollaan sekä Oulun kaupungin rakennusvirasto omallaan antaa rakennusluvan."