Siir­to­lais­krii­si jakoi EU-maat Tam­pe­reel­la

Välimeren siirtolaiskriisi jakoi Euroopan unionin jäsenmaiden mielipiteet torstaina Tampereella. Espanja, Malta, Italia sekä EU-komissio vetosivat oikeus- ja sisäministerien kokouksessa voimakkaasti lisäavun puolesta. Vastakaiku jäi kuitenkin vähäiseksi.

Välimeren siirtolaiskriisi jakoi Euroopan unionin jäsenmaiden mielipiteet torstaina Tampereella.

Espanja, Malta, Italia sekä EU-komissio vetosivat oikeus- ja sisäministerien kokouksessa voimakkaasti lisäavun puolesta. Vastakaiku jäi kuitenkin vähäiseksi.

- Pyydän, voisivatko jäsenmaat harkita kantaansa uudestaan ja antaa resursseja, sisäasioista vastaava komissaari Franco Frattini pyysi.

Espanjan oikeusministeri Juan Fernando Lopez Aguilar puolestaan painotti, että kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan "lisää rahaa, voimavaroja ja päättäväisyyttä".

Espanja, Italia ja Malta ovat vastaanottaneet rannoilleen kymmeniä tuhansia siirtolaisia tänä vuonna. Yksistään Kanariansaarille on saapunut arviolta 25 000 ihmistä Afrikasta. Vähintään sadat ovat hukkuneet matkalla.


"Ei Espanja siihen romahda"

Selviä apulupauksia ei kuitenkaan tullut Kreikkaa lukuunottamatta, joka lupasi valvonta-aluksia Välimerelle.

Saksa torjui jo ennen kokousta merkittävän lisäavun mahdollisuuden. Sisäministeri Wolfgang Schäuble vastasi espanjalaisten pyyntöön toteamalla, että rahan pyytäminen muilta on aina kätevin ratkaisu. Hän muistutti, ettei Saksakaan saanut tukea, kun maahan tuli satoja tuhansia maahanmuuttajia Itä-Euroopasta.

Saksan osavaltioita kokouksessa edustanut Baijerin sisäministeri Günther Beckstein puolestaan arveli, että Espanja selviytyy itsekseen omista maahanmuuttajistaan.

- Ei Espanja siihen romahda, hän sanoi.

Espanja, Malta ja Italia painottivat kuitenkin, ettei Välimeren maiden pitäisi kantaa koko taakkaa vain maantieteellisen sijaintinsa takia.

- Eivät nämä siirtolaiset ole välttämättä tulossa nimenomaan Espanjaan, vaan Eurooppaan yleensä, oikeusministeri Juan Fernando Lopez Aguilar sanoi.


Espanjan
oma vika?

Osa jäsenmaista antoi myös ymmärtää, että siirtolaisvirta olisi Espanjan kohdalla sen oma vika.

Niin Itävalta, Saksa kuin Hollantikin arvostelivat maan viimevuotista päätöstä laillistaa noin 600 000 siirtolaista.

Puheenjohtajamaa Suomen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) ei myöskään ollut päätöksestä innoissaan.

- Ei pidä antaa väärää signaalia siitä, että laiton siirtolaisuus johtaa lailliseen, hän sanoi.

Espanja antoi viime vuonna oleskeluluvan niille, joilla oli maassa jo työsopimus. Useimmat luvan saaneet olivat Latinalaisesta Amerikasta.

Espanja itse kiisti tiukasti, että laillistaminen lisäisi siirtolaisuutta. Espanjan mukaan Afrikan siirtolaisuuden syy on yleinen köyhyys ja kurjuus.

- Tässä on mennyt sekaisin se, mikä on syy ja mikä seuraus, Aguilar sanoi.


Lisäraha
tiukassa

Unionin rajavalvontaviraston Frontexin johtaja Ilkka Laitinen painotti, ettei hänen virastonsa voi tehdä nykytilanteessa enempää ilman lisärahaa.

Virasto on aloittanut pienen rajavalvontaoperaation Kanarialla, mutta suuriin hankkeisiin ei ole rahkeita. Laitinen muistutti, että virastolla on joka tapauksessa vain koordinaattorin rooli. Kaikki riippuu pohjimmiltaan siitä, miten valmiita jäsenmaat ovat osallistumaan operaatioihin.

Merkittävä käytännön ongelma on, että EU:n budjetti on lyöty lukkoon vuoteen 2013 asti. Komissio ehdotti torstaina, että sitä ennen lisärahaa voitaisiin saada jo olemassa olevasta EU:n solidaarisuusrahastosta.

Sitä voidaan nyt käyttää lähinnä luonnonkatastrofien, kuten tulvien, metsäpalojen ja maanjäristysten jälkihoitoon.

Ilmoita asiavirheestä