Miksi Suomessa suhtaudutaan niin varovaisesti erinäköisiin ihmisiin? Tämä oli yksi Australian Suomi-lehden ja -radion kysymyksistä presidentti Tarja Haloselle torstaina.
Halonen vastasi, että Suomikin muuttuu kun maailma kutistuu.
-- On annettava arvo muille mutta myös arvostettava itseään, hän huomautti Suomen Canberran-suurlähetystössä. Toinen haastattelijoista oli Juhani Ursin. Hän muutti puolisonsa Tuijan kanssa lähes 40 vuotta sitten Turusta Canberraan. He halusivat kokeilla yrittämistä maassa, jossa verotetaan eri tavalla kuin Suomessa. Ursineilla on Australiassa kolme lasta. Toinen siirtolaispolvi voi osata vielä jotenkuten vanhempiensa äidinkieltä, mutta lastenlapset ja heidän jälkeläisensä eivät enää ymmärrä suomea.
-- Olemme kuitenkin suomalaisia, vaikka elämme täällä. Synnyinmaamme on Suomi ja kotimaamme Australia, Juhani tiivisti. Australiansuomalainen identiteetti näkyy esimerkiksi niin, että eukalyptuspuut tuntuvat kotoisammilta kuin männyt.
Eukalyptukset saivat itkemään
-- Australian luonto on niin kaunis. Kun tulin joskus Suomen-lomalta takaisin Canberraan ja näin eukalyptukset, tuli ihan itku, että olen taas kotona, kuvaili Mirja Virenius.
Virenius saapui eteläiseen Alburyn kaupunkiin vanhempiensa mukana 1950-luvun lopulla. He lähtivät Salon läheltä Angelniemestä toiselle puolelle maapalloa töiden perässä kuten tuhannet muutkin eri puolilta Suomea.
Vireniuksella on yksi aikuinen lapsi ja yksi lapsenlapsi.
-- Kotona puhuimme suomea siihen saakka, kunnes tyttäreni meni kouluun. Sitten tuli englanti. Se alkoi olla silloin meillä kaikilla vahvempi kuin suomi.
Virenius arveli, että hänenkin suomensa olisi unohtunut ilman Canberran Suomi-seuraa. Suomalaissyntyisiä canberralaisia on 700--800.
Joulu ja juhannus kokoavat yhteen
Siirtolaiset kokoontuvat yhteen varsinkin jouluna ja juhannuksena, jolloin pidetään perinteisesti tanssit. Kokkokin sytytetään, ellei ole liian kuivaa. Tapahtumia on lisäksi Suomen itsenäisyyspäivänä.
-- Meillä on jopa suomenkielinen kirjasto. Siellä on nelisentuhatta teosta, kertoi Suomi-seuran puheenjohtaja Soile Gabellone. Hän jätti siskonsa kanssa Anjalankosken vuonna 1969 ja lensi Sydneyhin. Australia haki siirtolaisia ja maksoi matka-avustuksia. -- Työn löytäminen Suomesta oli silloin vaikeaa, kun taas Australia tarjosi paljon mahdollisuuksia vaikka oman firman perustamiseen. Sen pystyi aloittamaan pienellä rahalla.
Myös presidentti Halosella on sukua Sydneyssä. Hänen siskonsa on naimisissa australialaisen kanssa.