Sähkönsiirtoyhtiö Carunan ilmoitus korottaa hintoja keskimäärin lähes 30 prosenttia pöyristyttää paitsi asiakkaita myös poliitikkoja. Korotuksen suuruus ei vakuuta, vaikka sitä perustellaan mittavilla investoinneilla.
Normaalissa liiketoiminnassa
asiakkaat voivat ilmaista tyytymättömyytensä vaihtamalla yhtiötä, mutta sähkönsiirrossa tämä ei ole mahdollista. Siirto on yksinoikeus kullakin alueella toimivalla yhtiöllä. Nyt punnitaankin toimintaa valvovan Energiaviraston kyky toimia, jos siirrolla rahastetaan lain sallimaa tuottoa enemmän.
Suomessa on noin 80 jakeluverkkoyhtiötä, joista Caruna 20 prosentin markkinaosuudellaan ja yli 600 000 asiakkaallaan on suurin. Valtion enemmistöomistuksessa oleva Fortum myi sähköverkoistaan vastanneen Carunan vuonna 2014 noin 2,5 miljardin euron hintaan. Ostajina olivat kaksi kansainvälistä pääomasijoittajaa sekä kotimaiset eläkeyhtiöt Keva ja Elo. 80 prosenttia omistuksesta siirtyi ulkomaille.
Kauppaa arvosteltiin kovin sanoin. Tuolloin oppositioon kuuluneiden perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini arveli sähkönkuluttajien joutuvan kaupan maksumiehiksi. Hän sai taustatukea laitavasemmalta, jossa myyntiä arvosteltiin samoin perustein.
Caruna on herättänyt kiukkua paitsi kovilla hinnankorotuksillaan myös verokikkailullaan. Rakentamallaan miljardien eurojen lainaketjulla se on kiertänyt yhteisöveron maksamista Suomessa. Yli 50 miljoonan voitosta se maksoi yhteisöveroa vain 1,6 prosenttia.
Carunan taksojen korotukset
eroavat niin paljon muiden verkkoyhtiöiden nousutasosta, että se vahvistaa epäilyjä lain rajoja hipovasta rahastuksesta. Jo Fortum laskutti asiakkailtaan lain salliman täyden tuoton mukaisesti. Tähän vedoten Energiavirastosta (entiseltä nimeltään Energiamarkkinavirasto) arvioitiin parisen vuotta sitten, ettei uusi omistaja voi kotiuttaa voittoja Fortumia enempää.
Koska sähkönsiirto on monopoli, yhtiöiden tuottoa rajoitetaan sähkömarkkinalaissa. Ellei rajoituksia olisi, ne voisivat käyttää asemaansa häikäilemättömästi ja määritellä taksat mielensä mukaisesti.
Korotuksen suuruuden oikeutuksen arvioinnin tekee ongelmalliseksi sähkömarkkinalain velvoite, jonka mukaan siirtoyhtiöiden on pidettävä verkkonsa aikaisempaa paremmassa kunnossa. Taustalla on sähkönsaannin turvaaminen poikkeuksellisten myrskyjen aikana. Varsinkin syrjäseuduilla tämä edellyttää sähkölinjojen panemista maan sisälle, ja se on kallista.
Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) väläytti jo katon asettamista korotuksille. Samalle kannalle on asettunut myös Energiavirasto. Vain näin on mahdollista hillitä korotusintoa.
Poliitikot ovat vyyhdin solmuun saattaneet, niinpä heidän velvollisuutensa on viime kädessä myös vastata sen selvittämisestä. On halpahintaista, että he nyt syyttelevät toisiaan.
Mikäli Carunan korotusten taso jää voimaan, siirtohinnat uhkaavat karata käsistä.