Sähkön siirtohintojen korotukset kiukuttavat kansalaisia, juuri kun korotuksille röyhkeän rahastuksen sijaan olisi perusteita.
Sähkönsiirtoyhtiöt ovat toimintavarmuuden takaamisessa anoneet jatkoaikoja yli siirtymäkauden.
Sähkölaskun hinta uhkaa lähivuosina väkisinkin nousta, sillä sähkönsiirtoyhtiöiden investoinnit ovat kasvussa. Sähkömarkkinalaki velvoittaa siirtoyhtiöt investoimaan verkkoihin ja palveluihin, jotta niiden toimintavarmuus on säädösten mukaista.
Uudistetun sähkömarkkinalain viidentoista vuoden siirtymäajasta on kulunut vasta kolmannes, mutta Energiavirastoon on virrannut siirtoyhtiöiden anomuksia siirtymäajan ylityspyynnöistä.
Sähkönsiirtoyhtiöissä on havahduttu siihen, että ne eivät ehdi tehdä riittäviä toimintavarmuutta varmistavia investointeja. Syynä pidetään osittain sähkönsiirron hinnankorotuskattoa, joka on luotu kuluttajan suojaksi. Osa yhtiöistä onkin hakenut jatkoaikaa toimintavarmuuden parantamiseen ja on sellaisen myös saanut (Kaleva 28.7.).
Vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain asteittain etenevien vaatimusten mukaan jakeluverkon on vuoteen 2028 mennessä täytettävä nykyistä tiukemmat vaatimukset. Taajama-alueella sähkökatkokset voivat olla korkeintaan kuusi ja haja-asutusalueilla kolmekymmentäkuusi tuntia. Pidemmistä katkoksista on maksettava korvauksia.
Sähkön toimintavarmuuden haavoittuvuudesta saatiin viime talvena karuja opetuksia, kun Kainuussa ajauduttiin pitkään jatkuneiden katkosten takia kriisin partaalle. Myrskyt puolestaan aiheuttavat tavan takaa sähkökatkoksia eri puolilla maata, jolloin tuhansia kotitalouksia jää ilman sähköä. Sähkökatkos lamauttaa arjen pyörittämisen jo parissa päivässä.
Sähkönsiirtoyhtiöiden investoinneista aiheutuvat korotuspaineet tulevat huonoon aikaan. Kuluttajilta ei tahdo löytyä ymmärrystä jatkuville hinnankorotuksille, ja siitä monet sähkönsiirtoyhtiöt saavat syyttää itseään.
Voi myös kysyä, miksi ilmeistä ongelmaa ei ole hoidettu ajoissa, vaan luonnollisen monopolin turvin on rahastettu maksajaa. Nyt kun korotuksille olisi ilmeinen syy, on maksuhalukkuus vähissä.
Kiivas jupina sähkönsiirron kallistumisesta ryöpsähti ilmoille muutama vuosi sitten, kun Fortumin verkkojen omistajaksi tullut sähköverkkoyhtiö Caruna ilmoitti suurista korotuksista. Asiasta nousi niin iso kohu, että hallitus asetti 2017 vuotuisille korotuksille 15 prosentin katon.
Vielä Fortumin ja Carunan kaupan aikaan 2013 hinnankorotuksista tai huoltovarmuudesta ei oltu huolissaan, vaan kauppaa pidettiin kuluttajan kannalta onnistuneena. Sittemmin Energiavirasto on joutunut velvoittamaan Carunan ja Elenian kaltaisia yhtiöitä tasaamaan liikaa perittyjä siirtomaksuja.
Kohtuuttomiksi koetut sähkönsiirron hinnankorotukset kiukuttavat kuluttajia, sillä niitä ei voi edes kilpailuttaa. Useat sähkönsiirtoyhtiöt ovat jälleen ilmoittaneet hinnankorotuksista, vaikka kuluttajien puolesta olisi paineita alentaa hintoja.
Toimintavarmuutta parantavista investoinneista on kuitenkin ehtinyt kertyä miljardien eurojen korjausvelka. Korotusten vastineeksi olisi saatava pitävät takeet tulevista alennuksista.