Sii­pi­kar­jan ris­ki­alueet sel­vi­te­tään myös Suo­mes­sa

EU kannustaa jäsenmaitaan eristämään siipikarjansa villeistä vesilinnusta sekä kartoittamaan riskialueita, joissa siipikarjaa pidetään ulkona villien vesilintujen oleskelupaikkojen läheisyydessä.

EU kannustaa jäsenmaitaan eristämään siipikarjansa villeistä vesilinnusta sekä kartoittamaan riskialueita, joissa siipikarjaa pidetään ulkona villien vesilintujen oleskelupaikkojen läheisyydessä. Suositukset koskevat myös suomalaisia tiloja, vaikka Suomi ei tällä hetkellä olekaan tartunta-alueelta tulevien lintujen päämuuttoreitillä, sanoo eläinlääkintäylitarkastaja Sirpa Kiviruusu maa- ja metsätalousministeriöstä.

- Meilläkin on täysi syy tehdä riskialueiden kartoitukset, sillä tilannehan jatkuu. Ensin seurataan, mitä tapahtuu tänä syksynä. Talven aikana tulee toivottavasti tietoa siitä, mitä tapahtuu Afrikassa näiden lintujen talvehtimisalueella. Sitten on edessä taas kevätmuutto.

Riskialueiden kartoitus jää Kiviruusun mukaan ainakin aluksi kokonaan viranomaisten harteille. Tarkkaa päätöstä siitä, miten meillä riskialueet määritellään, ei vielä ole.

- Jokaisen siipikarjankasvattajan olisi kuitenkin hyvä omalla tilallaankin miettiä asiaa, ja kysyä mahdollisesti myös neuvoa. Riskialue voi olla alue, jolla pidetään siipikarjaa ulkona ja ympäristössä on esimerkiksi lammikko tai villilintuja houkuttelevaa ravintoa.

Euroopan alueella siipikarjaa voidaan ehkä vielä kohtuullisesti suojata, mutta maailmassa on paljon alueita, joilla suojausmahdollisuudet ovat vielä kovin alkeellisia, sanoo Kiviruusu.

Jäsenmaita kannustetaan myös parantamaan tiedonvälitystä niin, että kaikista tautiin viittaavista oireista olisi mahdollisimman helppo ilmoittaa viranomaisille. Meillä tämä viranomainen on kunnaneläinlääkäri eikä siis kovin kaukainen myöskään tilanomistajille.

Varmuutta siitä, että tauti siirtyisi vesilintujen mukana, ei edelleenkään ole. Luonnonlintutartuntaan viittaa se, että vesilintujen päämuuttoreitti on selkeä Venäjän tartunta-alueelta Euroopan suuntaan juuri Romanian ja Turkin kulmille. Vaikka terveistä, muuttokykyisistä vesilinnuista ei ole H5N1-virusta koskaan löydetty, se ei tarkoita, etteivätkö ne voisi tätä virusta siirtää.

- Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, miten pitkälle yksi sairastunut lintu voisi mahdollisesti tautia levittää. Vesilintuja tässä kovasti tarkkaillaan, ja osa niistä jää Keski-Eurooppaankin. Toisaalta vesilinnuthan ovat itsekin olleet viruksen uhreina, joten on oletettu, että kovin pitkiä matkoja ne eivät virusta siirrä, sanoo Kiviruusu.

Ilmoita asiavirheestä