Aasialaisten työmoraali on käsite, josta länsimaiset teollisuuspohatat ja johtajat puhuvat aina ylistävästi. Työtunteja ei lasketa eikä turhista rutista - oli työmiljöö elektroniikkatehtaan kokoonpanolinja tai vaikka Rukan kumparelaskurinne.
"Kukaan suojateistani ei ikinä myönnä väsymystä. Ei, vaikka jalat eivät enää kantaisi metriäkään", Janne Lahtela vahvistaa.
Kumparelaskun olympiavoittaja (2002) valmentaa toista kauttaan Japanin maajoukkuetta. Ryhmä leireilee parhaillaan Kuusamossa.
Lahtela, 33, lopetti kilpailu-uransa vuonna 2006, mutta rakastamaansa lajia kemijärveläinen ei hylännyt. Moni maallikko on ihmetellyt, miksi Lahtela jakaa oppejaan japanilaisille.
"Ei ollut intoa valmentaa Suomessa. Maajoukkueporukassa olen pyörinyt puolet elämästäni."
Tuttujen ja turvallisten kuvioiden mies Lahtela ei ole ollut koskaan. Maailmankansalainen sukkuloi sujuvasti mantereelta toiselle suksipussi kainalossaan.
Yksi tukikohta Lahtelalla on Sveitsin St. Gallenissa, yksi Helsingin Katajanokalla, yksi lapsuudenkodissa Kemijärvellä ja yksi Osakassa Japanissa. Matkapäiviä kertyy vuosittain 250-300.
"Paska homma, mutta jonkun tämä on tehtävä", Lahtela velmuilee.
Koti-Suomeen ei ole kiire.
"Pallolla on paljon nähtävää."
Suomi-poikia
kelpaa kopioida
Kumparelaskun historia tuntee kolme legendaa. Trioon kuuluvat ranskalainen Edgar Grospiron, kanadalainen Jean-Luc Brassard ja luonnonlapsi Lahtela Suomen Lapista.
Kotimaassaan Lahtela on tähti, Japanissa supertähti. Nousevan auringon maassa Lahtelan sanoilla on poikkeuksellinen painoarvo.
Japanilaiset seuraavat kumparelaskijoiden tekemisiä suurennuslasilla. Suomalaiset vauhtiveijarit ovat todellisia idoleita.
"On aina yhtä hämmentävää, kun bongaa rinteestä viisikymppisen kaverin, joka matkii Sami Mustosta. Laskutyyli on täysin sama - jopa pieniä ranneliikkeitä myöten", Lahtela nauraa ja pyörittelee epäuskoisena päätään.
Omat kopioijansa on myös Lahtelalla.
"Ensimmäisellä maajoukkueleirillä opetin tiettyä käännöstä, jonka kaikki omaksuivat hieman liian helposti. Kun ihmettelin asiaa, selvisi, että käännöstä oli treenattu jo pari vuotta. Malli oli otettu opetusvideostani, joka kuvattiin Japanissa keväällä 2002. Puolelta joukkueen jäsenistä löytyi tuo dvd."
"Video oli tarkoitettu keskitason laskijoille, mutta hyvin opit toimivat maajoukkueessakin", Lahtela virnistää.
Kalvot syrjään,
sukset jalkaan
Japanin maajoukkueessa on kymmenen laskijaa. Valmennettavat ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta 16-20-vuotiaita. Tuloksenteon aika koittaa Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010.
"Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Näin motivoitunutta ryhmää saa hakea."
Lahtela on käytännönläheinen valmentaja. Tiukan paikan tullen Lahtela laittaa sukset jalkaan ja näyttää, miten kumpareikon läpi on luovittava.
"Totuus on, että valmentaja laskee paljon paremmin kuin valmennettavansa."
Sanoissa ei ole tippaakaan ylimielisyyttä, rehellisen Lapin miehen suoruutta sitäkin enemmän. Japanilaisten marssi maailman eliittiin on vasta alkutekijöissään.
Vuosihuolto
oikeaan aikaan
2000-luvulla Suomi on ollut kumparelaskun suurvalta. Viime kevään MM-kisoissa pitkä mitaliputki napsahti poikki.
Näkymä synkkeni entisestään, kun Mustonen ja Mikko Ronkainen lopettivat. Jäljelle jäi aukko, jota ei paikata yhdessä talvessa.
"Tärkeä juttu, että Sami (Mustonen) liittyi maajoukkueen valmennusryhmään. Hänen kokemuksestaan on paljon hyötyä", Lahtela kehuu pitkäaikaista taistelupariaan.
Tämän hetken parhaat kumparelaskijat pyörivät ilmassa tavalla, josta edes Lahtela ei uskaltanut nuoruudessaan haaveilla. Twisterit ja muut pystyhypyt ovat haaleita muistoja menneisyydestä.
"Nykynuoret siirtyvät suoraan voltteihin ja helikoptereihin. Ne ovat vaativia temppuja, hevitrikkejä."
Aina hevitrikit eivät suju suunnitelmien mukaan. Kipu on myös Lahtelan tuttu kaveri. Viimevuotinen määräaikaishuolto tuli tarpeeseen.
"Kirurgi putsasi polvet. Nyt olen paremmassa kunnossa kuin seitsemään vuoteen. Suksilla on taas mukava olla."
Joko paluu tositoimiin on käynyt mielessä?
"Ei kertaakaan."
Kumparelaskun maailmancup alkaa 13. joulukuuta Ranskassa. Paikka on Tignes.
