AC Oulun ja Atlantiksen välisessä ykkösen ottelussa ratkeaa toinen liiganousija. Ottelu alkaa Castrénin kentällä lauantaina kello 15.
Castrénin kenttä perjantaina kello 14.50.
AC Oulun pelaajia saapuu tipotellen viimeisiin harjoituksiin ennen kauden viimeistä ottelua. Joku polkee paikalle pyörällä, useimmat omilla autoillaan. Sitten reippaasti pukukoppiin vaihtamaan treenikamppeet päälle.
Kauden päättävän ratkaisuottelun alkuun helsinkiläistä Atlantista vastaan on aikaa 24 tuntia ja muutama hassu minuutti päälle.
Muutaman pakkasasteen, runsaan auringonpaisteen ja hyytävän kylmän tuulen lisäksi ilmassa on aistittavissa hienoista jännitystä. Kukaan pelaajista ei sitä tosin tunnusta.
"Mitä? Ei tässä ole mitään erikoista. Valmistaudumme lauantaihin ihan normaalisti. Aivan kuten aikaisempiinkin otteluihin", joukkueen kapteeni Mike Peltola yrittää vakuutella samalla kun hyppää pyöränsä satulasta.
Peltola on jo hieman myöhässä.
"Olin tentissä. Se koski tilastotieteen perusmenetelmiä. Kyllä se läpi menee. Mutta hei, nyt on kiire tuonne", hän huikkaa ja pujahtaa koppiin.
Peltola ei ole mattimyöhäisin. Hänen jälkeensä tulee juoksujalkaa kassi olalla heilahdellen Kim Kaijalainen.
"Oho, olinpa melkein vähällä myöhästyä", Kaijalainen toteaa varovaisesti aukaistessaan pukuhuoneen oven.
Valmentaja Harri Kampmanin ilme kertoo totuuden: Kaijalainen ei meinannut myöhästyä, hän myöhästyi.
Pää ja vatsa kunnossa
Palaveri päättyy 25 minuuttia myöhemmin. Runsas vuorokausi aikaisemmin Tanskasta nuorten maajoukkuekomennukselta Ouluun palannut Toni Kolehmainen on ensimmäinen, joka astelee vihreälle tekonurmelle.
"On tärkeää, että lauantaina pelaamme oman pelimme, emmekä lähde esimerkiksi lyömään pitkää palloa", Kolehmainen miettii.
Hän uskoo, etteivät ottelun kovat panokset tai runsaslukuinen kotiyleisö saa yhdenkään AC Oulun pelaajan päätä saatikka vatsaa sekaisin.
"Kaikesta tästä ennakkohälystä ja itse ottelun tunnelmasta pitää osata ottaa kaikki positiivisella tavalla irti, siis hyödyntää se. Ja olemmehan me sen verran kokeneita, ettei ongelmia tule."
Kolehmaisen perässä tulee rennosti ja naureskellen Dragan Pejic, joukkueen maalitykki. Alkuvaikeuksien jälkeen Pejic on löytänyt maalijyvän: viimeisessä viidessä ottelussa hän on pannut pallon kuudesti vastustajan verkkoon.
"Lauantaina teen kaksi. Tai ainakin yhden", Pejic lupaa.
Castrénin katsomot ovat vielä tyhjät. Oulun Edustusjalkapallon nokkamies Matti Heikkinen on kuitenkin seuraamassa viimeistelyharjoituksia.
"Saisimme pidettyä nollan omassa päässä, sehän jo riittäisikin", Heikkinen sanoo ja lisää heti perään, ettei joukkueen auta lähteä pelkästään puolustamaan.
"Se voisi olla kohtalokasta."
Koputtamatta sisään
Valmentaja Kampman jättää pukukopin viimeisenä.
"Kaikki on kunnossa, palaveri on pidetty ja olemme rauhallisin mielin", hän tiivistää.
Sitten Kampman innostuu kuvaamaan AC Oulun tilannetta vertauskuvallisesti.
"Olemme käsi oven kahvassa kiinni, ja siinä ovessa lukee isoin kirjaimin: jalkapalloliiga. Sinne sisään me menemme, menemme koputtamatta ja kelloa soittamatta."
Edessä juhla tai suru
Joukkueella on takana 25 ottelua. Niistä AC Oulu on onnistunut voittamaan 14 ja hävinnyt vain neljä.
Lauantain ottelu päättää AC Oulun kauden ykkösdivisioonassa. Kausi päättyy joko hillittömään juhlaan tai sitten suruun, joka raapii pitkään pohjattomana.
AC Oululle täyttyy ottelussa sen neljäs kausi ykkösessä ja ylipäätään jalkapallokartalla. Atlantis-ottelu on sen olemassaolon 104. sarjaottelu. Noissa otteluissa on ollut oululaisille joskus ilonhetkiä ja aika usein yllättäviä pettymyksiä.
Neljän vuoden aikanaan AC Oulu on pelannut kotikentällään 51 ottelua, joista sen voittoprosentti on yllättävän alhainen, 37,2.