Suomen terveydenhoitojärjestelmässä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työikäisten ja heidän lastensa hyvinvointiin, toteaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Vanhempien ja lasten sairauksia ja turhia sairauspoissaoloja vältettäisiin esimerkiksi ripeällä hoitoonpääsyllä, uusien tehokkaiden lääkehoitojen saatavuutta parantamalla ja lasten rokotusohjelmaa täydentämällä.
"Pienten lasten kohdalla kyseeseen voisivat tulla vesirokko-, rotavirus- ja pneumokokkirokotteet", Siimes perustelee.
Vuoden ajan Lääketeollisuuden toimitusjohtajana työskennelleen Siimeksen on yllättänyt se, kuinka vähälle huomiolle työikäisten hyvinvointi on jäänyt, kun samalla ikääntyvien hoidosta on puhuttu pitkään ja paljon.
"Yhtä lailla pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka työikäiset ja heidän lapsensa säilyvät mahdollisimman terveinä. Eläkeikää voidaan helposti nostaa paperilla, mutta se määräytyy työkyvyn ja terveyden perusteella, kuinka pitkään ihmiset todella jaksavat olla töissä."
Entisen kulttuuri- ja valtiovarainministerin sekä vasemmistoliiton puheenjohtajan on lääketeollisuuteen liittyvissä päätöksissä yllättänyt myös terveystavoitteiden hentous ja virkamiestason keskustelun vähäisyys. "Poliittisen vallan suora kädenkosketus on vähäinen, ja isot arvovalinnat tapahtuvat julkisen keskustelun katvealueella."
Medikalisaatiokeskustelussa Siimes toivoo historiallisen näkökulman huomioimista.
"Pidentynyt elinikä on kehittyneen lääketieteen ansiota, syöpä ei ole enää kuolemantuomio ja monet lastentaudit on nitistetty rokotuksilla. Ehkäisyn kehittyminen taas on muuttanut koko yhteiskuntaa", Siimes luettelee.
Suomesta tulossa vapaamatkustaja
EU:n lääkemarkkinat ovat nykyisellään yhtenäiset, mutta korvausjärjestelmät vaihtelevat maittain. EU:n komission käynnistämässä lääkefoorumissa onkin esitetty, että jäsenvaltiot pidättäytyisivät päätöksistä, jotka vaikuttavat toisen maan lääkemarkkinoihin. Suomen kohdalla haastetta lisää muista maista poikkeava patenttitilanne.
"Olimme viimeinen EU-maa, joka poisti tuotepatenttikiellon, ja suuri osa patenttisuojatuista lääkkeistä on siksi edelleen menetelmäpatentin varassa", Siimes selvittää.
Suomen lääkemarkkinoiden ja -korvausten kannalta tilanne tarkoittaa sitä, että kopiolääkkeen voi tuoda markkinoille jo siinä vaiheessa, kun alkuperäisen lääkkeen yksinoikeus on edelleen voimassa. Kuluttajille tämä tietää halvempia lääkkeitä.
"Se kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset lintsaavat uusien lääkkeiden tutkimus- ja tuotekehityskulujen rahoituksesta. Pitkällä aikavälillä haittana on se, että pyrimme kansana vapaamatkustajuuteen näissä kustannuksissa."
Eurooppalaisessa vertailussa Suomessa on tarjolla paljon rinnakkaislääkkeitä ja osin myös itsehoitolääkkeitä.
Halpojen rinnakkaislääkkeiden suosimista hän pitää perusteltuna, kunhan patenttia kunnioitetaan.
"Kun patenttisuoja on päättynyt, on tervetullutta ja toivottavaakin, että hintakilpailu on kovaa. Toinen kuvio on se, miten tämä haasteellistaa apteekkia ja lääkäriä."
Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes puhuu tänään Oulussa alkavien Pohjolan lääkäripäivien avajaisissa.