Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes pohjusti itse turvallisuuspoliittisen kiistelyn perjantaina Turussa alkaneessa puoluekokouksessa. Hän kannatti selkein sanoin Suomen osallistumista EU:n nopean toiminnan joukkoihin eli ns. taistelujoukkoihin.
Siimeksen mukaan kansanmurhien ja laajamittaisten ihmisoikeusloukkausten estämiseksi voidaan joskus tarvita myös voimankäyttöä ja kykyä nopeaan toimintaan. Siimes uhrasi avauspuheestaan valtaosan EU:n nopean toiminnan joukkojen puolustamiselle.
Hän sai uudella avauksellaan kimppuunsa jyrkän siiven edustajat. He tulistuivat heti ja syyttivät Siimestä EU:n militarisoinnista. Lisäksi he haukkuivat valmiiksi myös sunnuntaina hyväksyttävän puolueen kielteisen Nato-kannan liian löysäksi.
Eristäytymiseen
ei ole varaa
Siimeksen mukaan tilanne voi joskus kaikista ennakkotoimista huolimatta olla se, että voimankäyttö on tarpeellista ja kyky toimia nopeasti on tärkeä. "Siksi on hyväksyttävää, että Suomikin osallistuu osaltaan EU:n nopean toiminnan joukkojen varustamiseen", Siimes sanoi.
Hän totesi olevansa samaa mieltä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) "kosmopoliittisesta herätyksestä" ja korosti, että impivaaralaiseen eristäytymiseen ei ole vasemmistoliitossakaan varaa.
Perään hän moitti, että Vanhasen kosmopoliittisuus on hyytymässä heti alkumetreillä rahan puutteeseen. "Budjettikehys ei riitä reppujen päällä valmiina odottamassa olevien sotilaiden kunnolliseen varustamiseen eikä etenkään konfliktien jälkeisen jälleenrakennuksen haasteisiin vastaamiseen".
Siimeksen mukaan lisärahasta vastuu on hallituksella. Lisäksi hänen mukaansa pitää miettiä uusiksi joukkojen koulutus. "Ei se ole mitään pientä palikkaleikkiä. Pitää osata toimia vihamielisessä ympäristössä."
Siimes korosti korosti, että EU:n nopean toiminnan joukkojen varustamisen lisäksi meidän on kannattava täysimittaisesti vastuumme myös konfliktien ennaltaehkäisystä, siviilikriisinhallinnan kehittämisestä ja konfliktien jälkeisen jälleenrakennustyöhön osallistumisesta.
Miksi mennään kuin
torakat perässä?
Puhujapöntössä Siimekselle kävivät jyrisemässä monet entiset taistolaiset. Salin ulkopuolella hänen näkemyksensä tuomitsi myös europarlamentaarikko Esko Seppänen.
"Siimeksen linja on väärä. En tiedä toista vasemmistopuoluetta Euroopassa, joka voisi hyväksyä hyökkäyssodankäynnin ", Seppänen ja ilkeili perään": Siimes on nyt niin voimansa tunnossa, että voi esittää miltei mitä tahansa". Tällä Seppänen viittasi siihen, ettei Siimeksellä ole haastajaa.
Esko-Juhani Tennilä väitti, että Siimeksen kanta poikkeaa puolueen eduskuntaryhmän yksimielisen kielteisestä kannasta. "Meidän on tiukasti vastustettava EU:n militarisointia Jos ei haluta mennä jenkkien mukaan , miksi mennä kuin torakat ranskalaisten perässä", Tennilä kyseli.
Veijo Puhjon mielestä EU-joukkoihin mukaan menossa on "selkeästi" kyse myös Nato-jäsenyyden valmistelusta. Tavoiteohjelmaan kirjattu puolueen Nato-kanta epäilytti muitakin, vaikka Siimeksen mukaan se on yhä selkeän kielteinen.
Tavoiteohjelmassa toistetaan kielteinen kanta Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta todetaan rauhankumppanuuden ja yhteistyön Naton kanssa lisäävän Suomen kykyä toimia kansainvälisesti yhdessä muiden kanssa.
Mikko Kuoppa moitti, että muotoilu on ympäripyöreä ja antaa liikaa tilaa spekulaatioille. Unto Valpas piti kirjausta "hämmästyttävä hymistyksenä", ja vaati selkeämpää kielteistä kantaa. Seppäsenkin mielestä Nato-kirjaus on edellisen puoluekokouskannan lievennys.
Rauhanturvalakia
ei syytä muuttaa
EU:n nopean toiminnan joukot ovat Siimeksen mukaan vasta viimesijainen väline. Lisäksi niiden käytölle on syytä rakentaa omat tarkkaan punnitut ja yhteisesti hyväksytyt säännöt. "Selkeitä sääntöjä tarvitaan myös sille, minkälaisia sotilaallisia palveluita eli ammattitappajia ja -taistelijoita EU:n kriisinhallintaoperaatioissa voidaan ostaa, keneltä ja miksi", Siimes jatkoi.
Rauhanturvalakia ei Siimeksen mielestä tarvitse muuttaa. Jatkossakin on pidettävä kiinni YK:n ja Etyjin mandaateista, mutta "poikkeuksellisia tilanteita varten luodaan poikkeuksellinen menettely". Siimeksen linja tarkoittaa erillislakia.
Hänen mukaansa eduskunta ehtii tehdä päätökset poikkeustilanteissa. "Eteen tulee äärimmäisen harvoin kriisejä, jotka tippuvat kuin meteoriitti taivaalta." Siimes ei lähtenyt arvailemaan, millainen poikkeustilanne voisi olla. Hän korosti, että pääsääntönä pitää olla se, että myös EU:n sotilaallisille kriisinhallintaoperaatioille hankitaan YK:n valtuutus silloin, kun joukkoja käytetään EU:n oman alueen ulkopuolella.