Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ei suostu kertomaan asettuuko puolue presidentti Tarja Halosen taakse vuoden 2006 presidentinvaaleissa heti vai lähteekö se peliin ensin omalla ehdokkaallaan.
Hän muistutti, että kukaan ei tällä hetkellä tiedä mikä on tasavallan presidentin oma kanta. "Emme tiedä onko hän käytettävissä uudelleen. Itse olen todennut, että on kohteliasta odottaa presidentin päätöstä", muistutti Oulussa torstaina käynyt Siimes.
Siimes totesi myös, ettei seuraavia presidentinvaaleja varten ole olemassa yhdenkään ihmisen suostumusta missään puolueessa.
"Hän on itsekin sanonut, että ensin käydään kahdet vaalit. Se on mielestäni varsin valtioviisas kanta myös demokratian kannalta."
Poliittinen vaali
Siimekselle presidentinvaali on poliittinen vaali, koska tasavallan presidentillä on merkittäviä valtaoikeuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Hän ei olisi Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Risto E. J. Penttilän tavoin karsimassa niitä.
Siimes uskoo, että Penttilän arvostelussa on kyse enemmän siitä, ettei tämä ole tyytyväinen presidentin linjauksiin. Siimeksen mielestä on epätervettä pukea linjaerimielisyys vaatimukseen muuttaa lakipykäliä.
Siimes ei epäröi tukea Halosen puheenvuoroja. SDP:n kannanottoihin ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksissä vasemmistoliiton puheenjohtaja sen sijaan tuntee huolta.
"SDP:n kannat selkiintyivät hivenen maaliskuussa, kun puolue hyväksyi oman turvallisuuspoliittisen ohjelmansa, mutta ilmeisesti kaikki merkittävät ulkopolitiikan vaikuttajat eivät pidä sitä sitovana", Siimes sivalsi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaarta.
Siimeksen mielestä sotilaallinen liittoutumattomuus on asia, jossa presidentilläkin on sanansa sanottavana. "Tähän perustuu näkemykseni, että presidentinvaali on poliittinen vaali, vaikka se on myös henkilövaali."
Mielipiteillä painoa
Siimes arvelee, että Halosen mahtavat kannatusluvut vasemmistoliitossa johtuvat presidentin mielipiteistä, joihin vasemmistoliittolaisten on helppo yhtyä. "Hänellä on ollut ihmisoikeuksien puolustamiseen ja laajaan turvallisuuskäsitykseen liittyviä mielipiteitä, jotka ovat meidän ihmisten mielestä hyviä."
Halosen suosio vasemmistoliiton kannattajakunnassa oli Kalevan huhtikuun alussa Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan huikeat 97 prosenttia, kun sos.dem.-taustaisen kannattajakunnan antama prosenttiluku oli 94.
Tarja Halosen kannatus oli jo ennen vuoden 2000 vaaleja vasemmistoliitossa laajempaa kuin SDP:ssä. "Tyytyväisten joukkoon itsekin kuulun. Taisin sanoa kampanjapuheessani, että Halonen on demariksi mainio tapaus", Siimes muistaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan mielestä Halosta ei valta näytä pilanneen.
Pirusta ei ollut puhe
Suvi-Anne Siimes kiistää koskaan sanoneensa, että hän olisi valmis vaaliliittoon vaikka itse pirun kanssa keskustan kaatamiseksi, jos siitä on hyötyä puolueelle.
"Tästä on kasvanut elämää suurempi kysymys. Hätkähdin itsekin sitä. Minä en ole koskaan käyttänyt sitä sanaa, se on toimittajan keksintö. Minä sanoin vain, että jos SDP on halukas lähtemään mukaan kepun kaatovaaliliittoihin, niin tervetuloa vaan", Siimes selvittää.
Hän myöntää arvostelleensa keskustan vallankäyttöä erityisesti niissä kunnissa, joissa sillä on enemmistö. "Liiika vallan keskittäminen on kaikilla politiikan tasoilla paha asia. On aina parempi, kun pitää keskustella asioista."
Siimes ei ole puuttunut käytännössä piirien tekemiin vaaliliittoihin, eikä aio puuttua nytkään. "Vaaliliittoasiat sovitaan vasemmistoliitossa paikallisesti. Puolueen ainoat ohjeet ovat, ettei vaaliliittoja solmita SKP:n kanssa, eikä muukalaisvihamielisten voimien kanssa."
Vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan se, kuka kenenkin kanssa lähtee vaaliliittoon, ovat pitkiin paikallisiin poliittisiin historioihin liittyviä kysymyksiä. "Jonkin verran kepunkaatovaaliliittoja on ollut. Niissä on ideana, että kaikki muut ovat olleet vaaliliitossa, mutta keskusta on ollut yksin."
Tavallisimmat vaaliliittokumppanit vasemmistoliitolla ovat vuosien saatossa olleet SDP ja vihreät.