Kestilän, Piippolan, Pyhännän ja Pulkkilan seurakuntien kirkkovaltuustot päättivät vuoden lopussa kukin tykönään historiallisesta ratkaisusta. Neljä seurakuntaa liittyvät vuoden 2006 alussa yhteen Siikalatvan seurakunnaksi.
Yhdistyminen vaatii vielä kirkkohallituksen hyväksynnän. Se on käytännössä täysin varma, sillä kirkkohallituksen kanta tiedetään etukäteen. Se kannattaa yhdistymistä lämpimästi ja pitää lähes soraäänittä sujunutta Siikalatvan hanketta suorastaan malliesimerkkinä monille muille seurakunnille.
Toisenlaisiakin esimerkkejä seurakuntien yhdistämisistä nimittäin on, ja niistä on riidelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti.
Siikalatvan seurakunnassa tulee olemaan 6 400 jäsentä, neljä kirkkoa ja noin 25 vakituista työntekijää. Yhdistyneen seurakunnan sisälle jää neljä kirkkoa, jotka ovat kappeliseurakunniksi muuttuvien nykyisten seurakuntien tasa-arvoisia pääkirkkoja. Yrityskielellä sanottuna tapahtumaa voisi kutsua kombinaatiofuusioksi. Yritysmaailman yleisestä käytännöstä poiketen Siikalatvalla ei kuitenkaan sanota yhtään työntekijää irti, vaan väki vähenee luonnollisen poistuman kautta.
Seurakuntien yhdistymisissä on kyse paitsi taloudellisista ja toiminnallisista kysymyksistä myös pitkälle tunneasioista, joskus vallastakin. Oman seurakunnan katoaminen saattaa pienessä maaseutuseurakunnassa näyttää samanlaiselta kielteiseltä kehitykseltä kuin väen väheneminen tai koulujen ja muiden palvelujen lopettaminen. Siikalatvalla yhdistymisen merkitys on kuitenkin tajuttu oikein. Yhdistyminen päinvastoin varmistaa sen, että seurakunnallista toimintaa voidaan jatkaa tarpeellisessa laajuudessa.
Oma kotikirkko ja tutut työntekijät eivät esimerkiksi katoa mihinkään. Kunkin kappeliseurakunnan alueelle valitaan lisäksi kappelineuvostot, joilla on mahdollisuus edistää alueensa hengellistä työtä ja pitää yllä kirkollisia perinteitä.
Seurakuntien jatkaminen erillään olisi ilmeisesti hyvin pian merkinnyt yt-neuvottelujen aloittamista ainakin osassa seurakuntia. Nyt kirkkohallitus palkitsee uuden seurakunnan yhdistymisavustuksella, jota vuoteen 2009 mennessä on tulossa 1,5 miljoonaa euroa.
Oulun hiippakunnassa seurakuntien yhteistyötä pohditaan muuallakin. Esillä on muitakin malleja kuin yhdistyminen. Historiallisesti kehitys on kiintoisa. Vähitellen ollaan palaamassa emäseurakuntamalliin, josta nykyisiä seurakuntia on viimeisinä vuosisatoina lohkomalla perustettu.
paakirjoitus@kaleva.fi