Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnanhallitusten puheenjohtajat Aimo Suorsa, Matti Laukkanen, Hannu Keto ja Tatu Suokas allekirjoittivat 1. tammikuuta 2009 aloittavan uuden Siikalatvan kunnan yhdistymissopimuksen torstaina Pulkkilassa.
Siikalatvan kunnanjohtajana aloittava Pulkkilan kunnanjohtaja Tuomo Haapalahti arvioi valmistelutyön edenneen hyvin. Valmiudet uuden kunnan käynnistymiselle ovat hyvät, sillä pohjatyötä tehtiin jo kuntaliitosselvitysten aikana.
Organisaatioon ja johtamisvastuisiin liittyvät kysymykset ratkaistiin jo keväällä.
"Toki meillä on vielä paljon tekemistä, mutta päälinjat ovat jo selvillä."
Henkilöstö on ollut vahvasti mukana valmisteluryhmien työssä. Haapalahden mukaan myönteinen, innostunut ilmapiiri vallitsee uuden kunnan rakentamisessa, henkilöstön myönteinen asenne on heijastunut tekemiseen kautta linjan.
"Se on näkynyt valmistelutyössä. Olemme tekemässä uutta, parempaa kuntaa. Se osaltaan varmaan motivoi meitä kaikkia."
Kunnat ovat tehneet jo päätökset siitä, että sosiaalitoimen tehtävät ja henkilöstö siirtyvät sosiaali- ja terveyspiiri Helmeen Haapaveden kaupungin alaisuuteen.
Oulun lääninhallitukselle kunnat ovat esittäneet, että uuden kunnan valmistelusta johtamisesta vastaavaan järjestelytoimikuntaan kokoonpano olisi sama kuin valmistelutoimikunnassakin oli. Ensimmäisenä tehtävänä on kunnallisvaalien organisointi.
Uutta alijäämää ei kunnista tule
Toimikunnan päätehtävänä on myös uuden kunnan ensimmäisen talousarvion ja -suunnitelman valmistelu, toimintaorganisaation hienosäätö ja jatkovalmistelu kunnallisvaaleissa syksyllä valittavalle uudelle kunnanvaltuustolle.
Samanaikaisesti kunnissa valmistellaan myös vanhojen kuntien tilinpäätöksiä. Haapalahti luonnehtii niitä kohtalaisiksi, osaa jopa hyviksi. Kattamatonta alijäämää vuodelta on noin neljä miljoonaa euroa.
"Kuluva vuosikin kunnissa menee kohtalaisesti, uusia alijäämiä ei ainakaan tässä vaiheessa ole syntymässä. Lähtötilanne uudelle kunnalle pysyy sen kaltaisena kuin on arvioitukin."
Yhdistymistukea tulee kuntalain mukaisesti 7,5 miljoonaa euroa. Valtio myös takaa, ettei palvelutuotantoon kohdistuvat valtionosuudet yhdistymisestä johtuen heikkene viiden vuoden aikana.
"Kunnat hakevat myös harkinnanvaraista avustusta, jotta näkemä tulevaisuuteen vielä paranisi."
Kuntien yhdistymisestä tulevien säästöjen lisäksi tarvitaan vähintään 1,5 miljoonan euron parannus taloudelliseen tulokseen.