Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä jatkaa tulevaisuudessakin itsenäisenä, mikäli se on kiinni yhtymän kotikaupungista Haapavedestä. Oulun Eteläisen aluekeskustyössä on keskusteltu alueen kahden kuntayhtymän yhdistämisestä, mutta Haapavedellä nämä hankkeet tyrmätään.
"Tällaiset puheet voi jättää omaan arvoonsa. Meillä ei toiminnallista eikä taloudellista tarvetta yhdistyä kenenkään kanssa. Kalajokilaaksossa on syytä suunnata aktiviteetit muihin asioihin", Haapaveden kaupunginjohtaja ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Tuomo Karjalainen lataa.
Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen kuntayhtymien yhdistäminen on noussut esille tasaisin väliajoin. Aihetta on pidetty keskusteluissa enemmän Kalajokilaakson puolella. "Tämä asia on ajankohtaistunut aluekeskushankkeiden kautta. Ammatillinen koulutus on yksi sellainen toimiala, jossa aluekeskus voisi aidosti nostaa profiiliaan", sanoo Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän (KAM) johtaja Heikki Yli-Olli.
Hän korostaa, ettei KAM:lla ole tarkoitus ryhtyä voimaperäisesti ajamaan asiaa. Aktiivisia laajentumispyrkimyksiä KAM:lla ei ole.
"Sitä en ymmärrä, ettei mielipidettään saisi sanoa eikä asioista keskustella. Olen tuonut mielipiteeni julki keskustelun pohjaksi", Yli-Olli toteaa.
"On lukuisia syitä, miksi suurempi koulutuksen järjestäjä on myös vahvempi. Koulutuksen itsearviointi, laatujärjestelmät, työssäoppimisen järjestäminen, koulutustarpeiden ennakointi, näitä voi luetella vaikka kuinka paljon. Kaikkiin tarvitaan voimavaroja, joita isommassa yksikössä on aina helpompi järjestää", Yli-Olli luettelee.
Päällekkäisyyttä
Erityisen huolissaan Yli-Olli sanoo olevansa siitä, miten pienten koulutusjärjestäjien voimavarat riittävät investointeihin tulevaisuudessa. Oppilaitoksia pitää kehittää rakentamalla ja hankkimalla kalliita koneita ja laitteita, jos aikoo pärjätä kilpailussa vähenevistä opiskelijoista.
"En usko, että valtionosuusautomaatti on rakentamisen tukena enää pitkään. Muutaman vuoden kuluttua koulutusjärjestäjät joutuvat maksamaan itse investointinsa. Silloin tarvitaan laajan omistajakunnan tukea", Heikki Yli-Olli sanoo.
Tuomo Karjalainen ei ole nähnyt merkkejä valtionosuuksien rajusta vähenemisestä. "Meillä kyllä riittää resursseja tarpeellisiin investointeihin", hän vakuuttaa.
Erityisen pahoillaan Heikki Yli-Olli on siitä, ettei Oulun läänin eteläosan koulutuskentässä löydetä järkevää koulutustarjonnan yhteistyötä ja suunnittelua.
"Hyvä tuore esimerkki on media-ala. Sitä oli ennestään Ylivieskassa ja Piippolassa, ja kuitenkin Haapavedellä piti aloittaa kolmas. Samanlaista päällekkäisyyttä on myös esimerkiksi restonomikoulutuksessa", Yli-Olli mainitsee.
Tuomo Karjalaisen mielestä kysynnän ja tarjonnan laki hoitaa koulutuksen päällekkäisyydet pois. Hän ei myöskään pidä pientä kilpailuasetelmaa vaarallisena. "Turha kilpailu voidaan välttää yhteistyöllä. Ei siihen tarvita kuntayhtymien yhdistämistä", hän toteaa.
Heikki Yli-Olli puolestaan näkee asian niin, että naapurusten kesken käytävä kilpailu syö turhaan voimia kilpailussa muiden seutujen koulutustarjontaa vastaan. "Meidän todelliset vihollisemme ovat aivan muualla. Meidän pitäisi kilpailla Oulun ja pääkaupunkiseudun kanssa."
"On eri asia istua päivittäin saman pöydän äärellä ja yhdessä miettiä asioita kuin kokoontua kerran-pari vuodessa. Samassa organisaatiossa toimiessa syntyy yhteinen tahtotila ja näky siitä, mihin suuria linjoja halutaan viedä", Yli-Olli sanoo.
Tuomo Karjalainen puolestaan näkee suuressa kuntayhtymässä kankeuden ja byrokraattisuuden vaaran. "Me olemme rakentaneet koulutuspaletin, joka on joustava ja reagoi nopeasti. Aitoa yhteistyötä tehdään moneen suuntaan: Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa, muiden alueella toimivien koulutusorganisaatioiden kanssa", Tuomo Karjalainen sanoo. "Ylivieskan suuntaan yhteistyö toimii erityisen hyvin", hän lisää.
Huonoja kokemuksia
Tuomo Karjalainen sanoo suoraan, että Siikalatvan suunnalla on tuoreessa muistissa pettymyksiä yhteistyöstä Kalajokilaakson kuntien kanssa. Hän viittaa Haapaveden aiempaan jäsenyyteen Nivala-Haapajärven seutukunnassa. "Siellä (Kalajokilaaksossa) on pitkällä tähtäimellä pyrkimys keskittää toimintaa omalle alueelle. Se tuli selvästi ilmi seutukuntatyössä", Karjalainen toteaa.
"Tuorein esimerkki on Nivala-Haapajärven Seutu-hankkeesta, jossa on suunniteltu meidän kansalaisopistomme yhdistämistä heidän opistoonsa. Meiltä ei ole kysytty mitään."
Heikki Yli-Olli on jyrkästi eri mieltä siitä, että tavoitteena olisi keskittää toimintoja. "Suurella kuntayhtymällä on paremmat mahdollisuudet säilyttää oppilaitokset. Se on jo nähty KAM:ssa. Me olemme voimakkaasti sitoutuneet esimerkiksi uusimpien kuntayhtymän jäsenten Kalajoen ja Oulaisten oppilaitosten kehittämiseen."
Yli-Olli pitää absurdina ajatusta, että taustalla olisi valtapoliittisista pyrkimyksistä. "Kyse on pelkästään siitä, millä koulutuksen instrumentilla olisi järkevintä toimia tällä alueella."