Koululaisten vanhemmat Siikajoella voivat kätellä itseään kiitokseksi. Kunta pakitti puheistaan, eikä olekaan kaivamassa säästöjä kouluista. Punaisella paukkaavaa kuntatalouden miinusta paikataan muilla keinoilla.
Koululaisten vanhemmat voivat taputella itseään siitäkin, että aloittivat älämölönsä heti, kun uhka koulujen lakkauttamisista ilmaantui. Adresseja kerättiin, kuntapäättäjiin oltiin yhteydessä ja omat mielipiteet tuotiin esille jo ennen kuin kouluverkkoon mahdollisesti kohdistuvista säästötoimenpiteistä oli olemassa esityksiäkään.
Faktahan on se, että asioihin on mahdollista vaikuttaa valmisteluvaiheessa. Päätösten jälkeen napina on jo myöhäistä.
Tulevan vuoden talousarviota Siikajoen kunnassa valmistellaan nyt siis siitä lähtökohdasta, että kouluverkko säilyy ennallaan. Lähikirjastot sen sijaan ovat liipaisimella, mutta sen kuntalaiset todennäköisesti nielevät. Kaikkea kun ei voi saada, ei varsinkaan Siikajoella, missä menoja on pakko karsia.
Täysin toinen juttu on se, kuinka pitkään kouluverkko pysyy koskemattomana. Todennäköisesti Siikajoella mietitään viimeistään vuoden kuluttua taas sitä, miten ja minkä kustannuksella kunta pystyisi menojaan karsimaan.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Kodis myönsi muutama viikko sitten, että jos kunta ihan oikeasti aikoo jollakin aikataululla kääntää talouden alijäämänsä miinukselta plussalle, on kouluverkostakin keskusteltava vakavasti.
Muussa tapauksessa se tarkoittaa vain kipeiden päätösten lykkäämistä seuraaville vuosille.
Valtuuston ykkösmiehen sanoma tarkoittaa siis sitä, että Siikajoen koulut porskuttavat nyt aikalisällä.
Koulun lakkauttaminen on helppoa, jos koulusta loppuvat oppilaat. Tästä on kokemusta Siikajoellakin.
Joitakin vuosia sitten suljettiin Karinkannan koulu ilman mukinoita, nimenomaan oppilaspulan takia. Alakouluikäiset lapset kävivät kylällä niin vähiin, että koulun lakkauttamista toivoivat jo opettajat ja vanhemmatkin.
Tilanne on toinen, jos kouluun riittää oppilaita. Jukka Kodiksen mukaan kouluverkosta säästöjä etsittäessä hankaluutta ratkaisuihin luo juuri se, että lapset täytyy joka tapauksessa kouluttaa.
Siikajoen kaltaisessa kunnassa, jossa taajamien välistä etäisyyttä on enimmillään useampia kymmeniä kilometrejä, elävän koulun lakkauttaminen tarkoittaa väistämättömiä olosuhteiden heikennyksiä oppilaille.
Tästä mesusivat tänä syksynä kuntalaiset Siikajoenkylän taajamassa. Uhkana ollut Gumeruksen koulun yläluokkien lakkauttaminen olisi vienyt oppilaat polkupyörällä tavoittamattoman matkan päähän Ruukin yläkouluun.
Siikajoen ja Ruukin kunnat yhdistyivät vuoden 2007 alkaessa Siikajoen kunnaksi. Kuntaliitoksesta neuvoteltaessa yhdistymissopimukseen kirjattiin muun muassa Gumeruksen koulun säilyminen Siikajoenkylällä.
Vuodenvaihteessa kuntaliitoksesta tulee kuluneeksi viisi vuotta, ja yhdistymissopimuksen turvalausekkeet vanhenevat. Siksi on loogista, että Gumeruksen koulu pulpahti vuoden 2012 budjettipähkäilyssä lähes automaattisesti mahdolliseksi säästökohteeksi.
Oppilaiden vanhemmat saanevat varautua siihen, että ensimmäinen yritys ei jäänyt ainoaksi. Gumeruksen kouluun palataan kyllä jossain vaiheessa tulevaisuutta.
Koska kouluihin ei Siikajoella nyt kosketa, paikataan taloutta muun muassa korottamalla tuloveroprosenttia kokonaisella prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin. Kunnanvaltuusto päättää siitä keskiviikkona.
Tuloveroprosentin korottaminen tietää kunnalle noin 660?000 euron lisätuloja. Osan siitä voi laskea suoraan lähikoulujen puolustamisen hinnaksi kuntalaisille.